Hyppää sisältöön

Opintojakso-opas

Lukion eri oppiaineiden opintojaksojen kuvaukset, suosituksia suoritusjärjestyksestä ja suoritusvuodesta.
Opiskelijalle
Kuva on koristekuva. Matematiikka perinteisesti vihkoon tehden.
Kuva on koristekuva. Matematiikka perinteisesti vihkoon tehden.

Kangasalan lukion tarjoamat oppiaineiden opintojaksot

KIELET

Äidinkieli ja kirjallisuus sekä Suomi toisena kielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus

Pakolliset opinnot

ÄI 1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen  (2 op)  1. vsk.

Opintojaksolla keskitytään monimuotoisten tekstien ominaisuuksiin ja rakenteisiin. Tutustutaan kirjoitusprosessin vaiheisiin ja tekstien pohjalta kirjoittamiseen: referointiin ja kommentointiin. Harjoitellaan oman tekstin ideointia, näkökulman valintaa, rakenteen suunnittelua ja aineistoon viittaamista. Opintojaksolla opiskellaan myös kielen- ja tekstinhuoltoa.

ÄI 2 ja ÄI 3 muodostavat yhteisen opintojaksokokonaisuuden (2 op)

ÄI 2 Kieli- ja tekstitietoisuus  (1 op)  1. vsk.

Opintojakso keskittyy kielen ja tekstin käsitteiden tarkasteluun. Perehdytään erilaisiin kielikäsityksiin sekä kieliohjailun periaatteisiin, monilukutaidon käsitteeseen ja laajaan tekstikäsitykseen sekä tekstilajin käsitteeseen.
 

ÄI 3 Vuorovaikutus 1   (1 op)  1. vsk.

Jaksolla opiskellaan vuorovaikutustilanteiden analyysia ja nonverbaalin viestinnän ilmiöitä. Pohditaan kielen ja identiteetin suhdetta sekä kielen tilanteista vaihtelua. Opiskelija kehittää erityisesti ryhmäviestintätaitojaan, kuten osallistumisen tapoja ja kuuntelemista.

ÄI 4 Kirjallisuus 1   (2 op)  1. vsk. 

Opintojaksolla perehdytään kirjallisuuden lajeihin, lukemisen tapoihin ja kertomuksellisuuteen erilaisissa teksteissä. Kirjallisuutta käsitellään analysoiden ja elämyksellisesti. Tutustutaan proosaan, lyriikkaan, draamaan, tietokirjallisuuteen ja audiovisuaalisiin kertomuksiin.

ÄI 5 Tekstien tulkinta 1  (2 op)  2. vsk.

Jakson aikana kehitetään medialukutaitoa ja opiskellaan vaikuttamisen keinoja. Opiskeltavana ovat myös median rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana, sananvapaus, mediaetiikka ja tekijänoikeudet. Opiskelija harjoittelee argumentointitaitoja ja tuottaa kantaa ottavia sekä kirjoituksia että puheenvuoroja.

ÄI 6 ja ÄI 7 muodostavat opintojaksokokonaisuuden (2 op)

ÄI 6 Kirjoittaminen 1  (1 op)  2. vsk.

Opintojaksolla opiskelija rohkaistuu kirjoittajana ja monipuolistaa kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan. Hän myös syventää taitojaan käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana.

ÄI 7 Vuorovaikutus 2  (1 op)  2. vsk

Jakson aikana opiskelija kehittää esiintymistaitojaan ja esiintymisrohkeuttaan sekä kykyään tuottaa erilaisia puhuttuja tekstejä. Opintojaksolla harjoitellaan puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointia ja arviointia. 

ÄI 8 Kirjallisuus 2 (2 op) 3. vsk.

Opintojaksolla syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja perehdytään kontekstin merkitykseen kirjallisuuden tulkinnassa. Jakson aikana tutustutaan Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin. 

Valinnaiset valtakunnalliset opinnot

ÄI 9 Vuorovaikutus 3    (2 op)  1./2./3. vsk.

Opintojakson aikana syvennetään erityisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitojaan. Opiskelija kehittää valmiuksiaan ymmärtää ja ratkoa vuorovaikutuksen ongelmia sekä toimia rakentavasti ja eettisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi opiskelija ymmärtää puheviestinnän  kulttuurisidonnaisuuden. 

ÄI 10 Kirjoittaminen 2   (2 op)  3. vsk.

Opintojaksolla kehitetään kirjallista ilmaisukykyä ja taitoa tuottaa asiatyylinen, laajahko teksti aineistoja hyödyntäen. Opiskelija kehittää kirjoittamisen prosessin hallintaansa ja taitoaan muokata tekstiään.

ÄI 11 Tekstien tulkinta 2  (2 op)  3. vsk.

Opiskelija syventää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan ja kehittää valmiuksiaan analysoida, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä. Opintojaksolla harjoitellaan taitoa ymmärtää tekstin tavoitteiden ja kontekstin merkitystä tekstien tulkinnassa ja osata esittää ja perustella tulkintoja asianmukaisia käsitteitä käyttäen. 

Koulukohtaiset opintojaksot

ÄI 12 Kielenhuolto  (2 op)  1./2./3. vsk.

Opiskelija perehtyy kielenkäyttöä koskeviin suosituksiin ja kielenhuollon keskeisiin periaatteisiin. Suomen kieliopin perusasioita kerrataan niin, että äidinkielen ja myös vieraiden kielten opiskelu voi helpottua. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

ÄI 13 Luova kirjoittaminen   (2 op)  1./2./3. vsk.

Opiskelija harjaantuu ilmaisemaan itseään kirjoittamalla – suuntana luovuus ja elämyksellisyys. Hän oppii antamaan ja saamaan palautetta teksteistä. Opintojakso  arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

ÄI 14 Luova lukeminen  (2 op)  1./2./3. vsk.

Opintojaksolla paneudutaan audiovisuaalisten ja tekstuaalisten keinojen analysointiin ja tulkitsemiseen. Monipuolistetaan kykyjä tunnistaa ja ymmärtää sekä kaunokirjallisuuden että multimodaalisten tekstien keinoja ja ilmiöitä. Monilukutaitoa kehitetään lukemalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

ÄI 15 Lukudiplomi (2 op)  1. – 3. vsk.

Lukion lukudiplomia varten luetaan 12 kirjaa koko opiskeluajan kuluessa. Kirjoja valitaan mahdollisimman edustavasti eri kokonaisuuksista. Diplomitodistuksen saa, kun on  lukenut teokset ja osoittanut tuntevansa niiden sisällöt opettajan kanssa sovitulla tavalla.  Lukudiplomi suoritetaan itsenäisesti ja arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Pakolliset opinnot

S21 Tekstit ja vuorovaikutus 

Opintojakson tavoitteena on tekstien monimuotoisuuden ymmärtäminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opiskelijan viestijäkuva syventyy ryhmäkeskusteluissa, proosaa analysoimalla, lähteitä kriittisesti tutkimalla ja moniäänisiä tekstikokonaisuuksia erittelemällä. Kerrataan keskeiset suomen kielen rakenteet ja kieliopin käsitteet sekä sananmuodostuskeinot.

S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti 

Opintojakson keskeistä on kielentuntemus ja oman kieli-identiteetin rakentuminen sekä suomen kielen ja kulttuurin erityisyyden ymmärtäminen maailman kielten joukossa. Opiskelija soveltaa kielen rakenteiden tuntemustaan omia tekstejä prosessinomaisesti tuottaessaan sekä kehittyy palautteen antajana ja vastaanottajana. Kurssilla harjoitellaan kuullun ymmärtämistä ja omaa viestimistä esimerkiksi suunniteltuja puhe-esityksiä pitämällä. 

S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Opintojakson perehdytään kaunokirjallisuuden lajeihin ja monimuotoisiin teksteihin. Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan taitoa eritellä ja tulkita kirjallisuutta ja esimerkiksi teatteri- ja elokuvataidetta sekä suullisesti että kirjallisesti. Keskeistä on kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen ja kielikuvien, vertausten sekä monitulkintaisten ilmausten kulttuurisidonnaisuuden ymmärtäminen. Kurssissa luetaan jokin suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos, jota käsitellään kirjallisuuskeskustelussa.

S24 Tekstit ja vaikuttaminen

Opintojakson tutkitaan monimuotoisia tekstejä vaikuttamisen näkökulmasta. Tavoitteena on syventää kriittistä lukutaitoa ja oppia tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja. Opiskelija harjoittelee argumentointitaitoja ja tuottaa sekä kantaa ottavia kirjoituksia että puheenvuoroja. Opiskelija syventää kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita sekä tarkastelee nominaalimuotoja että lauseenvastikkeita.

S25 Teksti ja konteksti

Opintojakson opitaan tunnistamaan tekstin tyylipiirteitä. Erityylisiä tekstejä eritellään, tulkitaan ja tuotetaan sekä kirjallisesti että suullisesti. Kurssilla tutustutaan keskeisten teosten avulla kulttuurisen kontekstin käsitteeseen ja ymmärretään, että kirjallisuus on kulttuuri- ja aikasidonnaista. Lisäksi opiskelijat perehtyvät kielenhuoltoon tyylin näkökulmasta. Opiskelija valmistaa puhe-esityksen tai osallistuu esimerkiksi paneelikeskusteluun kirjallisuuden tai muiden tekstien pohjalta.

S26 Nykykulttuuri ja kertomukset

Opintojakson käsitellään nykykirjallisuutta ja -kulttuuria erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija syventää käsitystään suomalaisesta nykykulttuurista ja sen ajankohtaisista ilmiöistä. Keskeistä on oppia toimimaan eettisesti ja rakentavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi verkossa. Kurssiin kuuluu puhe- ja kirjoitustehtäviä sekä kielenhuoltoa. Opiskelija vertailee suomalaista kulttuuria muihin tuntemiinsa kulttuureihin. Laajennetaan sanavarastoa ja perehdytään vaikeisiin kielen rakenteisiin.

Valinnaiset valtakunnalliset opinnot

S27 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen

Opintojakson tavoitteena on syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelija oppii tarkastelemaan tietoisesti erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä arvioimaan itseään ja muita esiintyjinä ja ryhmässä viestijöinä. Lisäksi opiskelija ymmärtää puheviestinnän kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelija oppii tuntemaan puhutun kielen sävyjä ja eri tyylejä.

S28 Kirjoittamistaitojen syventäminen

Opintojakson tavoitteena on syventää tekstin tuottamisen taitoja ja kerrata kielenhuoltoa. Kurssilla kirjoitetaan muun muassa asiatyylisiä aineistopohjaisia tekstejä sekä mediatekstejä yksin ja yhdessä. Kurssilla käsitellään ajankohtaisia teemoja myös keskustellen. Kurssilla kerrataan kirjoittamisprosessi ja valmistaudutaan yo-kokeeseen.

S29 Lukutaitojen syventäminen 

Opintojakson tavoitteena on syventää monipuolisesti lukutaitoja. Erilaisia tekstejä, myös monimuotoisia, analysoidaan kirjallisesti ja suullisesti. Tutustutaan kielen analyysin ja erittelyn käsitteisiin sekä jaetaan omia lukukokemuksia. Opiskelija tekee käännösharjoituksen sekä kirjailija- tai teosesittelyn. Kurssi valmentaa yo-kokeeseen.

Ruotsi

RUOTSI 

B1-OPPIMÄÄRÄ

Pakolliset opinnot

RUB11 + RUB12 Opiskelutaidot, kieli-identiteetti ja ruotsin kieli arjessani (4 op) 1. vsk.

Opintojaksolla harjoitellaan suullista viestintää arkielämän tilanteissa. Ääntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opiskelutaitoja kartoitetaan ja kehitetään itsenäisesti ja ryhmissä. Lisäksi käsitellään ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Opiskelija harjaantuu ymmärtämään arkielämässä suullisesti ja kirjallisesti lähetettyjä viestejä sekä reagoimaan niihin. 

RUB13 Kulttuuri ja mediat (2 op) 1. vsk.

Jaksolla käsitellään kulttuurin eri osa-alueita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa viestintäkanavia monipuolisesti hyödyntäen. Opiskelija harjoittelee erityyppisten tekstien ymmärtämistä ja tuottamista. 

RUB14 Ympäristömme (2 op) 2. vsk.

Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä ajankohtaiset ilmiöt yhteiskunnassa. Jaksolla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. 

RUB15 Opiskelu- ja työelämä (2 op) 2. vsk.

Jaksolla teemana ovat tulevaisuudensuunnitelmat. Kiinnitetään huomiota ruotsin kielen merkitykseen pohjoismaisessa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Harjoitellaan jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ruotsin kielellä.  

Valtakunnalliset syventävät opinnot

RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op) 2. vsk./3. vsk.

Jaksolla parannetaan kykyä ymmärtää ja tuottaa puhuttua kieltä. Pääasiallisena työskentelytapana on pari- ja ryhmätyöt. Opiskelijaa rohkaistaan kehittämään suullista ilmaisutaitoaan ja itsevarmuutta viestijänä. Pakollisten kurssien aihepiirejä ja puheviestinnän kannalta tärkeimpiä rakenteita kerrataan ja laajennetaan.  

RUB17 Kestävä elämäntapa (2 op) 3. vsk.

Jaksolla täydennetään pakollisten kurssien teemoja ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. Opiskelija vankentaa taitoaan ymmärtää ja tuottaa erilaisia ruotsinkielisiä tekstejä.

Koulukohtaiset opinnot

RUB18 Kohti ylioppilaskirjoituksia (2 op) 3. vsk.

Jakson tavoitteena on harjoitella ylioppilaskirjoituksia varten. Kurssilla opiskellaan ruotsin kielen keskeistä kielioppia teorian ja harjoitusten avulla. Lisäksi harjoitellaan kuullun ymmärtämistä, tekstinymmärtämistä ja tutustutaan erilaisiin ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

RUB19 Kirjoituskurssi (2 op) 2. vsk./3. vsk.

Jakson tavoitteena on kirjallisen ilmaisun parantaminen. Kurssilla harjoitetaan tekstien tuottamista, hiomista ja muokkaamista. Harjoittelu tähtää ylioppilaskokeessa tarvittavien taitojen kohentamiseen. Soveltuu suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

RUB10 Opi oppimaan ruotsia (2 op)

Opintojakso antaa valmiuksia ruotsin keskipitkän oppimäärän opiskeluun. Kerrataan peruskoulussa harjoiteltuja ruotsin kielen rakenteita sekä palautetaan mieleen ja laajennetaan sanastoa. Keskitytään myös monipuolisten oppimistekniikoiden omaksumiseen. Opintojakso on tarkoitettu suoritettavaksi ensimmäisen opiskeluvuoden aluksi ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opintojaksoa suositellaan niille, joiden peruskoulun päättötodistuksen arvosana on alle 8.

A-kielet – Englanti ja saksa

A-kielet 
Englanti ja saksa

ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ

Pakolliset opinnot

ENA 1 + 2 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen sekä Englanti globaalina kielenä (4 op) 1. vsk.

Opintojaksolla käsitellään nuoren arkielämään, ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviä aihepiirejä. Opiskelija perehtyy englantiin maailmankielenä ja kommunikaation välineenä. Kurssilla kehitetään opiskelutaitoja itsenäisesti ja ryhmässä. Opiskelijaa kannustetaan tunnistamaan omat vahvuutensa.

ENA3 Englannin kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (2 op) 1. vsk.

Opintojaksolla tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin ja luovaan toimintaan. Opiskelija harjoittelee erityyppisten tekstien tuottamista ja ymmärtämistä.  

ENA4  Englannin kieli vaikuttamisen välineenä  (2 op)  2. vsk.

Opintojaksolla perehdytään ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja vaikuttamiseen Suomessa sekä maailmalla. Opiskelija kehittää kriittistä lukutaitoaan ja tiedonhakutaitojaan.  

ENA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (2 op) 2. vsk.

Opintojaksolla tutustutaan englantiin tieteen, tutkimuksen ja teknologian kielenä sekä pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita. Opiskelija kehittää argumentointitaitojaan suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä.  

ENA6 Englannin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (2 op) 2. vsk.

Opintojaksolla syvennetään jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavaa englannin kielitaitoa. Opiskelija perehtyy talousasioihin sekä nuoren omasta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Valtakunnalliset syventävät opinnot

ENA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (2 op)  3. vsk.

Opintojaksolla täydennetään pakollisten kurssien teemoja kestävän elämäntavan näkökulmasta. Opiskelija vankentaa taitoaan ymmärtää ja tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija kehittää kielitaitoaan ja kielellistä tarkkuuttaan omien tarpeidensa ja taitotasonsa mukaan.    

ENA8 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op) 2./3. vsk.

Opintojaksolla parannetaan kykyä ymmärtää ja tuottaa puhuttua kieltä. Opiskelijaa rohkaistaan kehittämään suullista ilmaisutaitoaan ja itsevarmuutta viestijänä. Pakollisten kurssien aihepiirejä kerrataan ja laajennetaan. Opintojakson päätteeksi suoritetaan suullisen kielitaidon koe.

Koulukohtaiset opinnot

ENA9 Abikurssi (2 op) 3. vsk.

Opintojaksolla on tavoitteena perehtyä syvällisesti ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppeihin, syventää ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää sanastoa ja vahvistaa vaativimpien kielioppiasioiden hallintaa. Opintojaksolla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin ja tavoitteena on, että opiskelija saa käsityksen omasta osaamisestaan tulevassa ylioppilaskokeessa.

ENA10 Luetunymmärtämisen opintojakso (2 op) 3. vsk.

Opintojaksolla harjoitellaan erilaisia lukemisen strategioita sekä ylioppilaskoetta että jatko-opintoja silmällä pitäen. Lisäksi käydään läpi erilaisia ylioppilaskokeessa aiemmin   esiintyneitä tehtävätyyppejä. Opintojakson materiaali koostuu opettajan ja opiskelijoiden  yhdessä valitsemasta sekä sähköisestä että painetusta ajankohtaisesti ja aihepiireiltään monipuolisesta materiaalista. 
Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti, vaan suorittaminen edellyttää läsnäoloa tunneilla.  Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. 
Opintojakso on tarkoitettu suoritettavaksi aikaisintaan opintojakson ENA 5 jälkeen.

ENA11 Ainekirjoituksen opintojakso (2 op) 3. vsk.

Opintojaksolla harjoitellaan erityyppisten oikeakielisten tekstien kirjoittamista. Keskitytään monipuolisen tekstin tuottamiseen oma taso huomioiden. Kiinnitetään huomiota kielen rakenteisiin ja sanastoon sekä tekstin sidosteisuuteen ja sisällölliseen laajuuteen. Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti, vaan suorittaminen edellyttää läsnäoloa tunneilla. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opintojakso on tarkoitettu suoritettavaksi aikaisintaan opintojakson ENA 5 jälkeen.

ENA12 Kielioppi haltuun (2 op) 3. vsk.

Opintojaksolla kerrataan englannin peruskielioppia opiskelijoiden toiveet huomioiden monipuolisin tehtävin opettajan kokoaman materiaalin ja kielioppikirjan avulla. Opintojakso  on tarkoitettu suoritettavaksi opintojen loppuvaiheessa osana ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista. Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti, vaan suorittaminen edellyttää läsnäoloa oppitunneilla. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

ENA13 Englannin niveltävä opintojakso (2 op) 1. vsk.

Opintojakso antaa valmiuksia englannin pitkän oppimäärän opiskeluun. Kerrataan peruskoulussa harjoiteltuja englannin kielen rakenteita sekä palautetaan mieleen ja laajennetaan sanastoa. Keskitytään myös monipuolisten oppimistekniikoiden omaksumiseen. Opintojakso on tarkoitettu suoritettavaksi ensimmäisen opiskeluvuoden aluksi ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä.

SAKSA, A-OPPIMÄÄRÄ 

Pakolliset opinnot

SAA1+SAA2 (1 + 3 op) SA1 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen (1 op) ja SA2 kieli globaalissa maailmassa ja vuorovaikutusosaaminen (3 op) 1. vsk.

Starttijakson aikana kerrataan jo aiemmin opittua ja tavoitteena on kehittää saksan kielen taitoa sekä suullisesti että kirjallisesti sekä pitää yllä kohdekielen ääntämistä ja intonaatiomallia. SAA1 jakson aikana totutellaan saksan kielen A-oppimäärän opiskeluun ja kehitetään opiskelutaitoja ja kielitietoisuutta mm. laatimalla ja täydentämällä opiskelijan omaa kieliprofiilia kohdekielen näkökulmasta. Opiskelija harjaantuu myös tunnistamaan omia vahvuuksia kielenoppijana. Vahvistetaan kohdekielistä keskustelemista arkisista asioista ja harjoitellaan vuorovaikutusta hyvinvoinnin ja itsetunnon rakentajana. 

SA2 jakson aikana vahvistetaan edelleen saksan kielen ääntämis –ja intonaatiomallia sekä vuorovaikutustaitoja. Opiskelija harjaantuu itsenäisempään saksan kieliseen suulliseen ja kirjalliseen tuottamiseen. Jaksossa käsitellään myös kansainvälisyyttä arjessa ja lähiympäristössä.

SAA3 Kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (2 op) 1. vsk.

Jakson aikana käsitellään kulttuurin eri osa-alueita saksankielisellä kielialueella ja Suomessa eri viestintäkanavia hyödyntäen. Kehitetään tavoitekielisen tekstin tuottamisen taitoja sekä suullisesti että kirjallisesti itselle tärkeistä kulttuuriaiheista eri viestintävälineitä hyödyntäen. Argumentointitaitoja voidaan harjoitella kirjoittamalla kirja- tai elokuva-arvostelu tai arvostelu taideteoksesta. Opiskelija rohkaistaan käyttämään reflektointia kielenoppimisen välineenä.

SAA4 Kieli vaikuttamisen välineenä (2 op) 2. vsk.

Jakson aihepiireinä ovat kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninainen elinympäristö sekä ajankohtaiset ilmiöt yhteiskunnassa. Jaksolla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Harjaannutaan ottamaan kantaa saksan kielellä yhteiskunnallisiin asioihin monimuotoisilla tuotostehtävillä.

SAA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana syvennetään tiedonhankinnan taitoja opiskelijaa kiinnostavista tieteenaloista ja tulevaisuudenvisioista ja vahvistetaan hänen tekstin tulkitsemisen taitojaan. Harjaannutetaan tekstin tuottamisen taitoja ja kehitetään taitoja kertoa saksan kielellä itseään kiinnostavista aiheista yksin ja ryhmässä. Vahvistetaan jo opittujen rakenteiden hallintaa ja opetellaan uusia.

SAA6 Kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (2 op) 2. vsk.

Jakson aihepiireinä ovat lukion jälkeiset jatko-opinnot ja urasuunnitelmat sekä itsenäistyvän nuoren arjen ja talouden hallinta. Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään pari –ja ryhmätöissä saksan kieltä erilaisissa opiskeluun ja työntekoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä kehitetään vuorovaikutustaitoja myös muodollisissa asiayhteyksissä. Harjaannutaan tuottamaan esim. työhakemus, CV tai motivaatiokirje /–video työhakemuksen liitteeksi.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

SAA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (2 op) 2. vsk.

Jakson aihepiireinä ovat globaalit ympäristökysymykset ja kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinympäristössä. Opiskelijaa rohkaistaan aihepiirin mukaisiin suullisiin ja kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä vahvistetaan argumentointitaitoja. Kerrataan verbioppia ja harjoitellaan myös tuleviin ylioppilaskirjoituksiin.

SA8 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op) 3. vsk.

Jaksossa harjoitellaan erilaisia puheviestinnän strategioita ja suullisen viestinnän eri tilanteita. Kurssin aihepiirit liittyvät arkielämän viestintätilanteiden kertaamisen ja syventämisen ohella ajankohtaisiin aiheisiin. Työtapoina ovat pari –ja ryhmäkeskustelut. Opiskelija harjoittelee jakson aikana myös valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Jaksoon sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.

Koulukohtaiset opinnot

SAA9 Abikurssi (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan ja syvennetään ylioppilaskokeessa tarvittavia kielellisiä taitoja rakenteiden, sanaston, luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjallisen tuottamisen osa-alueilla opiskelijan oman tason ja tavoitteiden mukaisesti. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.    

SAA10 Kertauskurssi lukion aloittaville (2 op) 1./2. vsk.

Jakson aikana kerrataan ja vahvistetaan keskeisiä kielioppiasioita ja keskeistä sanastoa. Opiskelija harjaantuu vieraiden kielten opiskelutaidoissa. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.  

B2- ja B3-saksa

B2- ja B3-kielet

B2- ja B3-kielen määritelmä

B2- kieli tarkoittaa peruskoulun yläkoulussa alkanutta vapaaehtoista kielivalintaa.

B3- kieli tarkoittaa lukiossa alkavaa kielivalintaa.

B3- ja B2 -kielten ylioppilaskoe on sama.

Riippuen valintojen määrästä B3- ja B2 -kielten ryhmät voivat yhdistyä lukio-opintojen aikana.

SAKSA B2 -ja B3 –OPPIMÄÄRÄ

Yläkoulussa alkanut saksa jatkuu lukiossa B2-kielenä mutta voit myös aloittaa lukiossa saksan opinnot kertaamalla jaksoilla SAB31 ja / tai SAB32 jo aiemmin tutuiksi tulleita asioita. Yläkoulusta jatkavan saksan varsinaiset opinnot alkavat jaksolla SAB21, joka pidetään yhdessä SAB33 jakson kanssa.

Lukiossa saksan opinnot aloittavat eli SAB3- opiskelijat valitsevat aina SAB31:stä alkaen. SAB3-oppimäärän lisäksi opiskelijoiden on hyvä valita jakson SAB38 jälkeen valtakunnallisesti valinnaiset opintojaksot SAB27 ja 28, erityisesti jos tavoitteena lyhyen kielen ylioppilaskirjoitukset.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

SAKSA B2 -OPPIMÄÄRÄ

SAB21 / SAB33 Perustason alkeet 3 (2 op) 1. vsk.  

Vahvistetaan yläkoulussa tai lukion perustason alkeiden 1 ja 2 jakson aikana opittua kielitaitoa ja rohkaistaan opiskelijaa käyttämään kohdekieltä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä esim. vapaa-ajanvietosta, harrastuksista ja koulusta kerrottaessa oman parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Kiinnitetään edelleen huomiota ääntämiseen ja intonaatioon. Harjoitellaan kohdekielen käyttöä arkisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tavanomaisissa asiointitilanteissa. 

SAB22 / SAB34 Perustaso 1 (2 op) 1. vsk.

Jakson aikana perehdytään saksan kielen asemaan ja levinneisyyteen sekä rohkaistaan opiskelijaa käyttämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Vertaillaan Suomen ja saksalaisen kielialueen kulttuurien eroja ja opitaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti Suomesta kohdekielellä. Parin kanssa käydyissä vuorovaikutustilanteissa harjaannutaan kertomaan arjen tavoista ja perinteistä. 

SAB23 / SAB35 Perustaso 2 (2 op) 2. vsk.

 Jakson aikana syvennetään saksan kielen taitoa kielen eri osa-alueilla ja opitaan uusia rakenteita. Harjaannutaan ilmaisemaan omia tuntemuksia ja mielipiteitä kohdekielellä sekä harjoitellaan parin kanssa vuorovaikutuksen ylläpitoa ja aktiivisen kuuntelun taitoa. Laajennetaan sana –ja ilmaisuvarastoa nuoren hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä aiheissa sekä käsitellään eri elämänvaiheita tavoitekielellä.

SAB24 / SAB36 Perustaso 3 (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana perehdytään saksalaisen kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisiin aihepiireihin. Opiskelijaa rohkaistaan ottamaan selvää kohdekielellä itselle kiinnostavista ajankohtaisista kulttuuriaiheista, joista on mahdollista tehdä oma kohdekielinen suullinen tai kirjallinen tuotos. Vahvistetaan edelleen parin kanssa tai pienissä ryhmissä keskustelu -ja vuorovaikutustaitoja jakson aihepiireihin liittyen sekä opitaan uusia rakenteita.

SAB25 / SAB37 Perustaso 4 (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana opitaan kertomaan saksan kielellä omista tulevaisuuden suunnitelmista ja harjoitellaan tavoitekieltä sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa jatko-opinintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa. Työskentelytapoina ovat pari –tai pienryhmätyö. Syvennetään jo opittuja asioita ja opetellaan uusia rakenteita.

SAB26 / SAB38 Perustaso 5 (2 op) 3. vsk.

  Jakson aikana laajennetaan tekstin ymmärtämisen taitoja ajankohtaisista aiheista ja tutustutaan saksankieliseen mediaan sekä kehitetään monilukutaitoa. Syvennetään taitoa tuottaa kohdekieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla viestin vastaanottaja huomioon ottaen. Mahdollisia käsiteltäviä aiheita voivat olla esimerkiksi ympäristöasiat, kierrätys, kehitysyhteistyö tai kulttuurien välinen erilaisuus.  

SAB27 Perustason jatko 1 (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan tekstin tulkinta –ja tuottamistaitoja. Syvennetään kykyä ilmaista saksan kielellä omaa mielipidettä ja kertoa erilaisista asuinympäristöistä ja kestävästä elämäntavasta. Suullisissa ja kirjallisissa tuotostehtävissä harjoitellaan ottamaan kantaa luonto –ja ympäristöasioihin. Jakson aikana aloitetaan tavoitteellinen harjoittelu ylioppilaskokeisiin.

SAB28 Perustason jatko 2 (2 op) 3. vsk. 

Jakson aikana kerrataan ja vahvistetaan jo opittua sekä laajennetaan suullista ja kirjallista saksan kielen taitoa kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön aihealueilta. Valmistaudutaan myös tuleviin ylioppilaskokeisiin vahvistamalla kuullun ymmärtämistä ja tutustutaan yo-kokeessa eteen tuleviin erilaisiin tekstilajeihin ja niiden kirjoittamiseen.

SAB29 / SAB39 Abikurssi (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan ja syvennetään ylioppilaskokeessa tarvittavia kielellisiä taitoja rakenteiden, sanaston, luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjallisen tuottamisen osa-alueilla opiskelijan oman tason ja tavoitteiden mukaisesti. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.    

SAB210 / SAB310 Tukikurssi (2 op) 2. vsk./3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan keskeisiä kielioppiasioita esim. verbimuotoja, eri sijamuotojen käyttöä substantiiveilla ja pronomineilla sekä kartutetaan keskeistä sanastoa. Vahvistetaan saksan kielen opiskelutaitoja. Kurssi on tarkoitettu toisen vuoden opiskelijoille. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

SAKSA B3-OPPIMÄÄRÄ 

SAB31 Perustason alkeet 1 (2 op) (1. vsk.)

Jakson aikana vahvistetaan ja syvennetään oppijan hyviä kielten opiskelun taitoja ja käytänteitä sekä tuetaan vertaisoppimiseen.  Johdatetaan kohdekielisen kulttuurin tuntemukseen, opiskellaan kielen perussanastoa, rakenteita sekä ääntämistä ja intonaatiota. Jaksossa rohkaistaan suulliseen tavoitekieliseen ilmaisuun sekä tuottamaan ensimmäisiä kohdekielisiä kirjallisia viestejä. 

SAB32 Perustason alkeet 2 (2 op) (1. vsk.)

Jakson aikana opetellaan kuvailemaan kohdekielellä omaa lähipiiriä ja arkea sekä käyttämään kohdekieltä arjen vuorovaikutustilanteissa ja tavallisimmissa asiointitilanteissa. Ääntämistä ja intonaatiota sekä suullista ja kirjallista viestintää harjoitellaan yksilö –ja parityönä.

Perustason alkeet jakson 2 jälkeen opiskelu yhdistyy SAB2 oppimäärän jaksoihin SAB21-SAB28.

SAB33 / SAB21 Perustason alkeet 3 (2 op) 1. vsk.

Vahvistetaan yläkoulussa tai lukion perustason alkeiden 1 ja 2 jakson aikana opittua kielitaitoa ja rohkaistaan opiskelijaa käyttämään kohdekieltä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä esim. vapaa-ajanvietosta, harrastuksista ja koulusta kerrottaessa oman parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Kiinnitetään edelleen huomiota ääntämiseen ja intonaatioon. Harjoitellaan kohdekielen käyttöä arkisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tavanomaisissa asiointitilanteissa. 

SAB34 / SAB22 Perustaso 1 (2 op) 1. vsk.

Jakson aikana perehdytään saksan kielen asemaan ja levinneisyyteen sekä rohkaistaan opiskelijaa käyttämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Vertaillaan Suomen ja saksalaisen kielialueen kulttuurien eroja ja opitaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti Suomesta kohdekielellä. Parin kanssa käydyissä vuorovaikutustilanteissa harjaannutaan kertomaan arjen tavoista ja perinteistä.

SAB35 / SAB23 Perustaso 2 (2 op) 2. vsk.

 Jakson aikana syvennetään saksan kielen taitoa kielen eri osa-alueilla ja opitaan uusia rakenteita. Harjaannutaan ilmaisemaan omia tuntemuksia ja mielipiteitä kohdekielellä sekä harjoitellaan parin kanssa vuorovaikutuksen ylläpitoa ja aktiivisen kuuntelun taitoa. Laajennetaan sana –ja ilmaisuvarastoa nuoren hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä aiheissa sekä käsitellään eri elämänvaiheita tavoitekielellä.

SAB36 / SAB24 Perustaso 3 (2 op) 2. vsk.

 Jakson aikana perehdytään saksalaisen kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisiin aihepiireihin. Opiskelijaa rohkaistaan ottamaan selvää kohdekielellä itselle kiinnostavista ajankohtaisista kulttuuriaiheista, joista on mahdollista tehdä oma kohdekielinen suullinen tai kirjallinen tuotos. Vahvistetaan edelleen parin kanssa tai pienissä ryhmissä keskustelu -ja vuorovaikutustaitoja jakson aihepiireihin liittyen sekä opitaan uusia rakenteita.

SAB37 / SAB25 Perustaso 4 (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana opitaan kertomaan saksan kielellä omista tulevaisuuden suunnitelmista ja harjoitellaan tavoitekieltä sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa jatko-opinintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa. Työskentelytapoina ovat pari –tai pienryhmätyö. Syvennetään jo opittuja asioita ja opetellaan uusia rakenteita.  

SAB38 / SAB26 Perustaso 5 (2 op) 3. vsk

Jakson aikana laajennetaan tekstin ymmärtämisen taitoja ajankohtaisista aiheista ja tutustutaan saksankieliseen mediaan sekä kehitetään monilukutaitoa. Syvennetään taitoa tuottaa kohdekieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla viestin vastaanottaja huomioon ottaen. Mahdollisia käsiteltäviä aiheita voivat olla esimerkiksi ympäristöasiat, kierrätys, kehitysyhteistyö tai kulttuurien välinen erilaisuus.

Jakson SAB38 jälkeen lukion alkavan kielen saksan opinnot jatkuvat jaksojen SAB27 – SAB28 mukaisesti. Näiden lisäksi opiskelija voi valita myös jaksot SAB39/SAB29 ja SAB310/SAB210. Näillä jaksoilla vankennetaan kielitaitoa ja valmistaudutaan kohti lyhyen kielen ylioppilaskokeita, jotka perustuvat lukion VKA2 (SAB21SAB28) oppimäärän opintoihin.

Koulukohtaiset jaksot

SAB39 / SAB29 Abikurssi (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan ja syvennetään ylioppilaskokeessa tarvittavia kielellisiä taitoja rakenteiden, sanaston, luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjallisen tuottamisen osa-alueilla opiskelijan oman tason ja tavoitteiden mukaisesti. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.    

SAB310 / SAB210 Tukikurssi (2 op) 2. vsk./3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan keskeisiä kielioppiasioita esim. verbimuotoja, eri sijamuotojen käyttöä substantiiveilla ja pronomineilla sekä kartutetaan keskeistä sanastoa. Vahvistetaan saksan kielen opiskelutaitoja. Kurssi on tarkoitettu toisen vuoden opiskelijoille. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

B2- ja B3-ranska

B2- ja B3-kielen määritelmä

B2- kieli tarkoittaa peruskoulun yläkoulussa alkanutta vapaaehtoista kielivalintaa.

B3- kieli tarkoittaa lukiossa alkavaa kielivalintaa.

B3- ja B2 -kielten ylioppilaskoe on sama.

Riippuen valintojen määrästä B3- ja B2 -kielten ryhmät voivat yhdistyä lukio-opintojen aikana.

RANSKA B2 – ja B3- OPPIMÄÄRÄ

Yläkoulussa alkanut ranska jatkuu lukiossa B2-kielenä, mutta voit myös halutessasi aloittaa lukiossa ranskan opinnot kertaamalla jaksoilla RAB31 ja/ tai RAB32 jo aiemmin tutuksi tulleita asioita. Yläkoulusta jatkavan ranskan eli B2- ranskan varsinainen opetus alkaa siis jaksolla RAB21, joka pidetään yhdessä RAB33-jakson kanssa. 

Lukiossa ranskan opinnot aloittavat eli RAB3-kielen opiskelijat valitsevat aina RAB31:stä alkaen. RAB3oppimäärän lisäksi opiskelijoiden on hyvä valita jakson RAB38 jälkeen valtakunnallisesti valinnaiset opintojaksot RAB27 ja RAB28 erityisesti jos tavoitteena on lyhyen kielen ylioppilaskirjoitukset.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

RANSKA B2-OPPIMÄÄRÄ

RAB21 / RAB33  Perustason alkeet 3 (2 op) 1.vsk 

Opintojakson tehtävänä on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaisnäkemys perustason alkeisvaiheesta ja edistymisestä kohdekielen opinnoissa. Tarvittaessa huomiota kiinnitetään B2-oppimäärää peruskoulun puolella opiskelleen opiskelijan opintojen aloittamiseen.  

Opit kertomaan hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä teemoista myös menneessä aikamuodossa sekä esittelemään omaa harrastusta/kiinnostuksen kohdetta oman parin kanssa ja/tai pienissä ryhmissä. Kiinnitetään huomiota ääntämiseen ja intonaatioon.

RAB22 / RAB34 Perustaso 1 (2 op) RAB34 1.vsk 

Opintojakson tehtävänä on ohjata opiskelijaa hyödyntämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Jaksolla vahvistetaan opiskelijan kansainvälisyysvalmiuksia ja rohkaistaan opiskelijaa toimimaan oman kulttuurinsa lähettiläänä. Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin kohdekulttuuriin ilmiöihin, esimerkiksi musiikin ja elokuvien välityksellä. Jatketaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja sosiaalisten koodien harjoittelua. 

RAB23 / RAB25  Perustaso 2 (2 op)  2.vsk 

Opintojakson tehtävänä on tarjota opiskelijalle välineitä ilmaista kohdekielellä tuntemuksiaan ja mielipiteitään. Jakson aikana syvennetään ranskan kielen taitoa kielen eri-osa-alueille ja opitaan uusia rakenteita. Jaksolla harjoitellaan vuorovaikutuksen ylläpitoa ja aktiivisen kuuntelun taitoa. Opintojaksolla keskustellaan hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja erilaisiin elämänvaiheisiin liittyvistä teemoista, esimerkiksi ravinnosta, unesta ja henkisestä hyvinvoinnista. 

RAB24 / RAB36 Perustaso 3 (2 op)  2.vsk 

Opintojakson tehtävänä on ohjata opiskelija kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisten aiheiden pariin. Jaksolla rohkaistaan opiskelijaa käyttämään kohdekieltä itselle kiinnostavia kulttuuriaiheita tutkiessa. Jakson aikana opiskelijalla on mahdollisuus tehdä oma kohdekielinen tuotos joka voi liittyä esimerkiksi kotimaan kulttuuriin. Opintojaksolla voidaan myös tehdä kirja- ja/tai elokuva-arvostelu ja lisäksi voidaan perehtyä ruoka- ja tapakulttuurin sekä muotiin ja erilaisiin medioihin. 

RAB25 / RAB37 Perustaso 4 (2 op) 2.vsk

Opintojakson tehtävänä on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa kielenkäyttäjänä tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia ja harjoitella kieltä erilaisissa jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Perehdymme ranskalaiseen koulujärjestelmään ja opimme kertomaan suomalaisista kotioloista ja omasta koulunkäynnistä.  Opintojaksolla voidaan laatia CV, työhakemus, itsensä esittely audiovisuaalisesti ja/tai toteuttaa työpaikkahaastattelu. Mahdollisia muita aiheita voivat olla esimerkiksi välivuosi ja ulkomailla opiskelu/työskentely.

RAB26 /RAB38  Perustaso 5 (2 op) 3.vsk 

Opintojakson tehtävänä on rohkaista opiskelijaa lukemaan ja tulkitsemaan oman kielitaitonsa mukaisesti eri tasoisia ja pituisia tekstejä. Jaksolla vahvistetaan tekstien tulkitsemiseen tarvittavia strategioita ja syvennetään taitoa tuottaa kieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla ottaen huomioon viestin vastaanottaja. Mahdollisia käsiteltäviä aiheita voivat olla esimerkiksi ympäristöasiat, kierrätys, kehitysyhteistyö tai kulttuurien välinen erilaisuus. 

RAB27 Perustason jatko 1 (2 op) 3.vsk

Opintojakson tehtävänä on auttaa opiskelijaa vahvistamaan perustason tekstin tulkinta- ja tuottamistaitoja. Kurssilla syvennetään valmiuksia kohdekielellä toimimiseen vapaaehtoistyössä tai työelämässä sekä syvennetään kykyä ilmaista omaa mielipidettä  ja kertoa erilaisista asuinympäristöistä ja kestävästä elämäntavasta. Jakson aikana aloitetaan tavoitteellinen harjoittelu ylioppilaskokeisiin.

RAB28 Perustason jatko 2 (2 op) 3.vsk

Opintojakson tehtävänä on auttaa opiskelijaa muodostamaan kokonaisnäkemys perustason kielitaidosta. Opintojaksolla kerrataan arkielämän viestintätilanteita sekä suullisesti että kirjallisesti ja syvennetään ja laajennetaan ranskan kielen taitoa. Aihepiireinä voi olla erimerkiksi kansainvälinen osaaminen ja yhteistyö. Opintojaksolla vahvistetaan kuullun ymmärtämistä ja tutustutaan yo-kokeessa eteen tuleviin erilaisiin tekstilajeihin ja niiden kirjoittamiseen.

RAB29 Abikurssi 3.vsk

Tavoitteena on vahvistaa ja syventää ylioppilaskokeessa tarvittavia kielellisiä taitoja rakenteiden, sanaston, luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjallisen että suullisen tuottamisen osa-alueilla opiskelijan oman tason ja tavoitteiden mukaisesti. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

RAB210 Tukikurssi 2vsk. / 3 vsk. 

Tavoitteena on vahvistaa keskeisiä kielioppiasioista kuten verbioppia ja kartuttaa keskeistä sanastoa.  Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

RANSKA, B3-OPPIMÄÄRÄ

RAB31 Perustason alkeet 1 (2op) 1.vsk

Opintojakson tehtävänä on motivoida pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kielenopiskeluun sekä vahvistaa opiskelijan mielenkiintoa uutta kieltä ja kulttuureja kohtaan. Johdatetaan kohdekielisen kulttuurin tuntemukseen, opiskellaan kielen perussanastoa,- rakenteita sekä ääntämistä ja intonaatiota. Ensimmäisellä jaksolla tutustut mm. ranskalaiseen perheeseen, sen elämään, ruokakulttuuriin ja kohteliaisuuden ilmaisemiseen. 

RAB32 Perustason alkeet 2 (2 op) 1. vsk

Opintojakson tehtävänä on rohkaista opiskelijaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa vuorovaikutustilanteissa ja hyödyntämään kieltä väylänä omien mielenkiinnon kohteiden pariin, myös maailmankuvan laajentamiseksi. Opit keskustelemaan harrastuksista, työstä ja vapaa-ajan vietosta. Harjoittelemme myös erilaisia vuorovaikutustilanteita kasvokkain ja sähköisillä sovelluksilla. Opiskelijaa rohkaistaan tutustumaan ranskalaiseen kulttuuritarjontaan. (musiikki, elokuvat, lehdet jne.)

Perustason alkeet jakson 2 jälkeen opiskelu yhdistyy RAB2 oppimäärän jaksoihin RAB21-28

RAB33 / RA21  Perustason alkeet 3 (2 op) 1.vsk

Opintojakson tehtävänä on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaisnäkemys perustason alkeisvaiheesta ja edistymisestä kohdekielen opinnoissa. Tarvittaessa huomiota kiinnitetään B2-oppimäärää peruskoulun puolella opiskelleen opiskelijan opintojen aloittamiseen.  
Opit kertomaan hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä teemoista myös menneessä aikamuodossa sekä esittelemään omaa harrastusta/kiinnostuksen kohdetta oman parin kanssa ja/tai pienissä ryhmissä. Kiinnitetään edelleen huomiota ääntämiseen ja intonaatioon.

RAB34 / RAB22 Perustaso 1 (2 op) RAB34 1.vsk 

Opintojakson tehtävänä on ohjata opiskelijaa hyödyntämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Jaksolla vahvistetaan opiskelijan kansainvälisyysvalmiuksia ja rohkaistaan opiskelijaa toimimaan oman kulttuurinsa lähettiläänä. Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin kohdekulttuuriin ilmiöihin, esimerkiksi musiikin ja elokuvien välityksellä. Jatketaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja sosiaalisten koodien harjoittelua. 

RAB35 / RAB23 Perustaso 2 (2 op)  2.vsk 

Opintojakson tehtävänä on tarjota opiskelijalle välineitä ilmaista kohdekielellä tuntemuksiaan ja mielipiteitään. Jakson aikana syvennetään ranskan kielen taitoa kielen eri-osa-alueille ja opitaan uusia rakenteita. Jaksolla harjoitellaan vuorovaikutuksen ylläpitoa ja aktiivisen kuuntelun taitoa. Opintojaksolla keskustellaan hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja erilaisiin elämänvaiheisiin liittyvistä teemoista, esimerkiksi ravinnosta, unesta ja henkisestä hyvinvoinnista. 

RAB36 / RAB24 Perustaso 3 (2 op)  2.vsk 

Opintojakson tehtävänä on ohjata opiskelija kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisten aiheiden pariin. Jaksolla rohkaistaan opiskelijaa käyttämään kohdekieltä itselle kiinnostavia kulttuuriaiheita tutkiessa. Jakson aikana opiskelijalla on mahdollisuus tehdä oma kohdekielinen tuotos joka voi liittyä esimerkiksi kotimaan kulttuuriin. Opintojaksolla voidaan myös tehdä kirja- ja/tai elokuva-arvostelu ja lisäksi voidaan perehtyä ruoka- ja tapakulttuurin sekä muotiin ja erilaisiin medioihin. 

RAB37 / RAB25 Perustaso 4 (2 op) 2.vsk

Opintojakson tehtävänä on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa kielenkäyttäjänä tarjoamalla mahdollisuuksia pohtia ja harjoitella kieltä erilaisissa jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Perehdymme ranskalaiseen koulujärjestelmään ja opimme kertomaan suomalaisista kotioloista ja omasta koulunkäynnistä.  Opintojaksolla voidaan laatia CV, työhakemus, itsensä esittely audiovisuaalisesti ja/tai toteuttaa työpaikkahaastattelu. Mahdollisia muita aiheita voivat olla esimerkiksi välivuosi ja ulkomailla opiskelu/työskentely.

RAB38 /RAB26 Perustaso 5 (2 op) 3.vsk 

Opintojakson tehtävänä on rohkaista opiskelijaa lukemaan ja tulkitsemaan oman kielitaitonsa mukaisesti eri tasoisia ja pituisia tekstejä. Jaksolla vahvistetaan tekstien tulkitsemiseen tarvittavia strategioita ja syvennetään taitoa tuottaa kieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla ottaen huomioon viestin vastaanottaja. Mahdollisia käsiteltäviä aiheita voivat olla esimerkiksi ympäristöasiat, kierrätys, kehitysyhteistyö tai kulttuurien välinen erilaisuus. 

RAB3-oppimäärän lisäksi opiskelijoiden on hyvä valita jakson RAB38 jälkeen valtakunnallisesti valinnaiset opintojaksot RAB27 ja RAB28 erityisesti jos tavoitteena on lyhyen kielen ylioppilaskirjoitukset. Näiden lisäksi opiskelija voi valita myös jaksot RAB39/ RAB29 ja RAB310 / RAB219. Näillä jaksoilla vankennetaan kielitaitoa ja valmistaudutaan kohti lyhyen kielen ylioppilaskokeita, jotka perustuvat lukion VKA2 (RAB21-RAB28) oppimäärän opintoihin.

Koulukohtaiset jaksot 

RAB29 Abikurssi 3.vsk

Tavoitteena on vahvistaa ja syventää ylioppilaskokeessa tarvittavia kielellisiä taitoja rakenteiden, sanaston, luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjallisen että suullisen tuottamisen osa-alueilla opiskelijan oman tason ja tavoitteiden mukaisesti.  Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

RAB210 Tukikurssi 2vsk. / 3 vsk. 

Tavoitteena on vahvistaa keskeisiä kielioppiasioista kuten verbioppia ja kartuttaa keskeistä sanastoa.  Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

B2 ja B3-espanja

ESPANJA 

B2- ja B3-kielen määritelmät

B2-kieli tarkoittaa yläkoulussa alkanutta kielivalintaa.

B3- kieli tarkoittaa lukiossa alkavaa kielivalintaa.

B3- ja B2 -kielten ylioppilaskoe on sama.

ESPANJA

B2-OPPIMÄÄRÄ

EAB21 / EAB33 Perustason alkeet 3 (2 op) 1. vsk.

Vahvistetaan yläkoulussa tai lukion perustason alkeiden 1 ja 2 jakson aikana opittua kielitaitoa ja rohkaistaan opiskelijaa käyttämään espanjan kieltä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä esim. vapaa-ajanvietosta, harrastuksista ja koulusta kerrottaessa oman parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Kiinnitetään huomiota ääntämiseen ja intonaatioon. Harjoitellaan kohdekielen käyttöä arkisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tavanomaisissa asiointitilanteissa. 

EAB22 / EAB34 Perustaso 1 (2 op) 1. vsk.  

Jakson aikana perehdytään espanjan kielen asemaan ja levinneisyyteen sekä tutustutaan joihinkin sen variantteihin. Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Vertaillaan Suomen ja espanjakielisen kielialueen kulttuurien eroja ja tutustutaan espanjankielisen Amerikan luontoon ja ruokakulttuuriin. Harjaannutaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti Suomesta kohdekielellä. Parin kanssa käydyissä vuorovaikutustilanteissa harjoitellaan kertomaan arjen tavoista ja perinteistä. 

EAB23 / EAB35 Perustaso 2 (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana syvennetään espanjan kielen taitoa kielen eri osa-alueilla ja opitaan kertomaan menneistä asioista. Harjaannutaan ilmaisemaan sekä suullisesti että kirjallisesti omia tuntemuksia ja mielipiteitä kohdekielellä.
Harjoitellaan parin kanssa vuorovaikutuksen ylläpitoa ja aktiivisen kuuntelun taitoa. Laajennetaan sana– ja ilmaisuvarastoa nuoren hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä aiheissa sekä käsitellään eri elämänvaiheita tavoitekielellä.  

EAB24 / EAB36 Perustaso 3 (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana perehdytään espanjankielisen kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisiin aihepiireihin. Opiskelijaa rohkaistaan ottamaan selvää kohdekielellä itselle kiinnostavista ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja tekemään oman kohdekielisen suullisen tai kirjallisen tuotoksen. Vahvistetaan edelleen parin kanssa tai pienissä ryhmissä keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja jakson aihepiireihin liittyen sekä opitaan uusia rakenteita.

EAB25 / EAB37 Perustaso 4 (2 op) 2. vsk

Jakson aikana opitaan kertomaan espanjan kielellä omista tulevaisuuden suunnitelmista ja harjoitellaan tavoitekieltä erilaisissa jatko-opinintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa. Työskentelytapoina ovat pari- tai pienryhmätyöt. Syvennetään jo opittuja asioita ja opetellaan uusia rakenteita.

EAB26 / EAB38 Perustaso 5 (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana laajennetaan tekstin ymmärtämisen taitoja ajankohtaisista aiheista ja tutustutaan espanjankieliseen mediaan sekä kehitetään monilukutaitoa. Syvennetään taitoa tuottaa kohdekieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla viestin vastaanottaja huomioon ottaen. Valmistaudutaan myös tuleviin ylioppilaskirjoituksiin.

EAB27 Perustason jatko 1 (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan tekstin tulkinta– ja tuottamistaitoja. Syvennetään kykyä ilmaista espanjan kielellä omaa mielipidettä ja kertoa erilaisista asuinympäristöistä ja kestävästä elämäntavasta. Suullisissa ja kirjallisissa tuotostehtävissä harjoitellaan ottamaan kantaa luonto– ja ympäristöasioihin. Jakson aikana aloitetaan tavoitteellinen harjoittelu ylioppilaskokeisiin.

EAB28 Perustason jatko 2 (2 op) 3. vsk. 

Jakson aikana kerrataan ja vahvistetaan jo opittua sekä laajennetaan suullista ja kirjallista espanjan kielen taitoa kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön aihealueilta. Valmistaudutaan myös tuleviin ylioppilaskokeisiin vahvistamalla kuullun ymmärtämistä ja tutustutaan yo-kokeessa eteen tuleviin erilaisiin tekstilajeihin ja niiden kirjoittamiseen.

Koulukohtaiset opintojaksot

EAB29 / EAB39 Abikurssi (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan ja syvennetään ylioppilaskokeessa tarvittavia kielellisiä taitoja rakenteiden, sanaston, luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjallisen että suullisen tuottamisen osa-alueilla opiskelijan oman tason ja tavoitteiden mukaisesti. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.   

EAB210 / EAB310 Tukikurssi (2 op) 2. vsk. /3. vsk.

Jakson aikana vahvistetaan keskeisiä kielioppiasioita esim. verbimuotojen ja pronominien käyttöä sekä kartutetaan keskeistä sanastoa. Vahvistetaan espanjan kielen opiskelutaitoja. Kurssi on tarkoitettu toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoille. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

B3-OPPIMÄÄRÄ

EAB31 Perustason alkeet 1 (2 op) 1. vsk.  

Jakson aikana vahvistetaan ja syvennetään opiskelijan hyviä kielten opiskelun taitoja ja käytänteitä sekä tuetaan vertaisoppimiseen.  Johdatetaan kohdekielisen kulttuurin tuntemukseen, opiskellaan kielen perussanastoa, rakenteita sekä ääntämistä ja intonaatiota. Jaksossa rohkaistaan suulliseen tavoitekieliseen ilmaisuun sekä tuottamaan ensimmäisiä kohdekielisiä kirjallisia viestejä. 

EAB32 Perustason alkeet 2 (2 op) 1. vsk. 

Jakson aikana opetellaan kuvailemaan kohdekielellä omaa lähipiiriä ja arkea sekä käyttämään kohdekieltä arjen vuorovaikutustilanteissa ja tavallisimmissa asiointitilanteissa. Ääntämistä ja intonaatiota sekä suullista ja kirjallista viestintää harjoitellaan yksilö– ja parityönä.

EAB33 / EAB21 Perustason alkeet 3 (2 op) 1. vsk.

 Vahvistetaan yläkoulussa tai lukion perustason alkeiden 1 ja 2 jakson aikana opittua kielitaitoa ja rohkaistaan opiskelijaa käyttämään espanjan kieltä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä esim. vapaa-ajanvietosta, harrastuksista ja koulusta kerrottaessa oman parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Kiinnitetään huomiota ääntämiseen ja intonaatioon. Harjoitellaan kohdekielen käyttöä arkisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tavanomaisissa asiointitilanteissa. 

EAB34 / EAB22 Perustaso 1 (2 op) 1. vsk.  

Jakson aikana perehdytään espanjan kielen asemaan ja levinneisyyteen sekä tutustutaan joihinkin sen variantteihin. Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Vertaillaan Suomen ja espanjakielisen kielialueen kulttuurien eroja ja tutustutaan espanjankielisen Amerikan luontoon ja ruokakulttuuriin. Harjaannutaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti Suomesta kohdekielellä. Parin kanssa käydyissä vuorovaikutustilanteissa harjoitellaan kertomaan arjen tavoista ja perinteistä. 

EAB35 / EAB23 Perustaso 2 (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana syvennetään espanjan kielen taitoa kielen eri osa-alueilla ja opitaan kertomaan menneistä asioista. Harjaannutaan ilmaisemaan sekä suullisesti että kirjallisesti omia tuntemuksia ja mielipiteitä kohdekielellä. Harjoitellaan parin kanssa vuorovaikutuksen ylläpitoa ja aktiivisen kuuntelun taitoa. Laajennetaan sana– ja ilmaisuvarastoa nuoren hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä aiheissa sekä käsitellään eri elämänvaiheita tavoitekielellä.  

EAB36 / EAB24 Perustaso 3 (2 op) 2. vsk.

Jakson aikana perehdytään espanjankielisen kielialueen kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisiin aihepiireihin. Opiskelijaa rohkaistaan ottamaan selvää kohdekielellä itselle kiinnostavista ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja tekemään oman kohdekielisen suullisen tai kirjallisen tuotoksen. Vahvistetaan edelleen parin kanssa tai pienissä ryhmissä keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja jakson aihepiireihin liittyen sekä opitaan uusia rakenteita.

EAB37 / EAB25 Perustaso 4 (2 op) 2. vsk (2024 aloittaneilla vasta 3. vsk)

Jakson aikana opitaan kertomaan espanjan kielellä omista tulevaisuuden suunnitelmista ja harjoitellaan tavoitekieltä erilaisissa jatko-opinintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa. Työskentelytapoina ovat pari– tai pienryhmätyöt. Syvennetään jo opittuja asioita ja opetellaan uusia rakenteita.

EAB38 / EAB26 Perustaso 5 (2 op) 3. vsk.

Jakson aikana laajennetaan tekstin ymmärtämisen taitoja ajankohtaisista aiheista ja tutustutaan espanjankieliseen mediaan sekä kehitetään monilukutaitoa. Syvennetään taitoa tuottaa kohdekieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla viestin vastaanottaja huomioon ottaen. Valmistaudutaan myös tuleviin ylioppilaskirjoituksiin.

Jakson EAB38 jälkeen lukion alkavan kielen espanjan opinnot jatkuvat opintojaksojen EAB27 – EAB28 mukaisesti. Näiden lisäksi opiskelija voi valita myös opintojaksot EAB39/EAB29 ja EAB310/EAB210. Näillä jaksoilla vankennetaan kielitaitoa ja valmistaudutaan kohti lyhyen kielen ylioppilaskokeita, jotka perustuvat B2-oppimäärän opintoihin (EAB21-EAB28).

B3-italia

Italia

B3-kielen määritelmä

B3- kieli tarkoittaa lukiossa alkavaa kielivalintaa.

B3- ja B2 -kielten ylioppilaskoe on sama.

ITALIA B3-OPPIMÄÄRÄ

IAB31 Perustason alkeet 1 (2 op) 1. vsk

Jakson aikana vahvistetaan ja syvennetään opiskelijan kielten opiskelun taitoja ja käytänteitä sekä tuetaan vertaisoppimista.  Johdatetaan italialaisen kulttuurin tuntemukseen, opiskellaan perussanastoa ja -rakenteita sekä ääntämistä ja intonaatiota.  Jaksossa opiskelijaa rohkaistaan toimimaan aktiivisesti kohdekielellä niin suullisesti kuin kirjallisestikin monenlaisia alkeiskielitaitoa kompensoivia vuorovaikutusstrategioita käyttäen.

IAB32 Perustason alkeet 2 (2 op) 1. vsk  

Jakson aikana jatketaan italialaiseen kulttuuriin tutustumista, ja opetellaan kuvailemaan kohdekielellä omaa lähipiiriä ja arkea sekä käyttämään kohdekieltä arjen vuorovaikutustilanteissa ja tavallisimmissa asiointitilanteissa. Ääntämistä ja intonaatiota sekä suullista ja kirjallista viestintää harjoitellaan yksilö- ja parityönä.

IAB33 Perustason alkeet 3 (2 op) 1. vsk

 Opintojaksolla opiskelijaa rohkaistaan käyttämään kieltä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä esim. vapaa-ajanvietosta, harrastuksista ja koulusta kerrottaessa oman parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Hiotaan ääntämistä ja intonaatiota. Harjoitellaan kohdekielen käyttöä arkisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tavanomaisissa asiointitilanteissa.   

IAB34 Perustaso 1 (2 op) 2.vsk

 Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään kohdekieltä tiedonhankinnan välineenä. Vertaillaan Suomen ja Italian kulttuurien eroja. Harjaannutaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti Suomesta kohdekielellä. Parin kanssa käydyissä vuorovaikutustilanteissa harjoitellaan kertomaan arjen tavoista ja perinteistä. 

IAB35 Perustaso 2 (2 op) 2. vsk

 Jakson aikana syvennetään italian kielen taitoa kielen eri osa-alueilla. Harjaannutaan ilmaisemaan sekä suullisesti että kirjallisesti omia tuntemuksia ja mielipiteitä kohdekielellä. Harjoitellaan parin kanssa vuorovaikutuksen ylläpitoa ja aktiivisen kuuntelun taitoa. Laajennetaan sana- ja ilmaisuvarastoa nuoren hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä aiheissa sekä käsitellään eri elämänvaiheita tavoitekielellä.  

IAB36 Perustaso 3 (2 op) 2. vsk

Jakson aikana perehdytään Italian kulttuurisesti ja historiallisesti keskeisiin aihepiireihin. Opiskelijaa rohkaistaan ottamaan selvää kohdekielellä itselle kiinnostavista ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja tekemään oman kohdekielisen suullisen tai kirjallisen tuotoksen. Vahvistetaan edelleen parin kanssa tai pienissä ryhmissä keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja jakson aihepiireihin liittyen sekä opitaan uusia rakenteita.

IAB37 Perustaso 4 (2 op) 3. vsk

Jakson aikana opitaan kertomaan italiaksi omista tulevaisuuden suunnitelmista ja harjoitellaan tavoitekieltä erilaisissa jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä tilanteissa. Työskentelytapoina ovat pari- tai pienryhmätyöt. Syvennetään jo opittuja asioita ja opetellaan uusia rakenteita.

IAB38 Perustaso 5 (2 op) 3. vsk

 Jakson aikana laajennetaan tekstin ymmärtämisen taitoja ajankohtaisista aiheista ja tutustutaan italiankieliseen mediaan sekä kehitetään monilukutaitoa. Syvennetään taitoa tuottaa kohdekieltä vuorovaikutustilanteen edellyttämällä tavalla viestin vastaanottaja huomioon ottaen.   

Koulukohtaiset opinnot 

IAB39 Abikurssi (2 op) 3. vsk

Opintojakson aikana vahvistetaan ja syvennetään ylioppilaskokeessa tarvittavia kuullun- ja luetunymmärtämisen sekä kirjallisen tuottamisen taitoja. Lisäksi tutustutaan erilaisiin ylioppilaskokeessa käytettyihin tehtävätyyppeihin. Opintojakson aikana kerrataan italian rakenteita ja harjoitellaan suullista tuottamista. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. 

IAB310 Tukikurssi (2 op) 2 vsk / 3 vsk

Opintojakson aikana kartutetaan sanavarastoa ja vahvistetaan keskeisiä kielioppiasioita esim. verbimuotojen, artikkelien ja pronominien käyttöä opiskelijoiden toiveiden mukaan. Jakson aikana harjoitellaan erilaisia opiskelutekniikoita. Opintojakso on tarkoitettu suoritettavaksi aikaisintaan IAB33-opintojakson jälkeen. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

MATEMATIIKKA

Yleistä matematiikan opiskelusta

MATEMATIIKKA

Kuva on koristekuva. Kuvassa opettaja kirjoittaa täydelle liitutaululle.
Kuva: Vitali Cariev, unspalsh.com

Pitkä vai lyhyt matematiikka

Lukioon tullessaan joudut valitsemaan joko pitkän tai lyhyen matematiikan. Lukion ensimmäinen kurssi on kaikille samansisältöinen, mutta siitä eteenpäin opiskellaan joko pitkää tai lyhyttä matematiikkaa. Kurssin aikana voi harkita vielä omaa matematiikan valintaansa. Pitkällä matematiikalla on neljä pakollista kurssia enemmän kuin lyhyellä, joten sitä opiskellaan koko lukioajan tauotta.

Pitkä matematiikka vaatii enemmän ponnisteluja, matemaattista lahjakkuutta ja kiinnostusta matematiikkaan. Mikäli sinulla on peruskoulussa matematiikka sujunut hyvin (arvosana 8-10), pidät matematiikasta tai harkitset teknillistä, lääketieteellistä tai luonnontieteellistä ammattia ( esim. diplomi-insinööri, lääkäri, arkkitehti, fyysikko, kemisti) pitkä matematiikka kannattaa valita. Pitkästä matematiikasta on hyötyä muiden aineiden opiskeluun muutenkin, vaikka et haaveilisikaan em. aloista.

Pitkän matematiikan voit vaihtaa lyhyeen matematiikkaan lukio-opintojesi aikana sopimalla asiasta opinto-ohjaajan kanssa.

Lähtökohtaisesti pitkän matematiikan oppimäärän vaihtaminen lyhyeen tehdään opintojaksojen vaihteessa. Ensimmäisillä pitkän matematiikan MAA3 ja MAA2 opintojaksoilla on mahdollisuus vaihtoon joustavammin seuraavan ohjeistusten mukaisesti:

Vaihto MAA3/MAB3: Opiskelija voi vaihtaa opintojaksoa ensimmäisen kahden viikon aikana, mikäli ryhmissä on tilaa. Tämän jälkeen käynnissä oleva MAA3-opintojakso suoritetaan loppuun tai jätetään kesken ja valitaan MAB3 lukujärjestykseen seuraavassa mahdollisessa periodissa.

Vaihto MAA2/MAB2: Opiskelija voi vaihtaa opintojaksoa ensimmäisen viikon aikana. Tämän jälkeen käymällä MAA2-opintojakso kokonaisuudessaan loppuun (3 op) tai keskeyttämällä se ja valitsemalla MAB2 lukujärjestykseen seuraavassa mahdollisessa periodissa.

Näiden opintojaksojen jälkeen vaihto vai periodin vaihteessa, ei kesken moduulin.

Ohjeistus perustuu MAA- ja MAB-moduulien sisältöjen vastaavuuteen. Jos opiskelijan oppimäärä vaihdetaan ohjeistetun ajan jälkeen, jää MAB-sisällöstä oleellisia aiheita käymättä.

4-vuotisen opiskelijan pitkän matematiikan opinnot

Jos tavoitteena on kirjoittaa vasta 4. vuoden keväänä:

1. vuonna MAY1, MAA2, MAA3 ja MAA4

2. vuonna MAA5, MAA6 ja MAA7

3. vuonna MAA11, MAA13 + MAA9, MAA8

4. vuonna MAA10, MAA12, MAA14 (kertaus)

Matematiikan oppimäärän vaihtaminen

Pitkästä lyhyeen

Kun matematiikan oppimäärää vaihdetaan pitkästä lyhyeen, suoritettuja opintoja luetaan hyväksi seuraavalla tavalla:

Pitkän oppimäärän moduuliLyhyen oppimäärän moduuli
MAA2MAB2
MAA3MAB3
MAA6MAB8
MAA8MAB5
MAA9MAB7
Voit vierittää taulukkoa

Koulukohtainen valinnainen MAA13 vastaa lyhyen valtakunnallista MAB6.

Muut pitkän oppimäärän mukaiset hyväksytyt suoritetut opinnot tai vaihdon yhteydessä moduuleista yli jääviä opintopisteitä vastaavat hyväksytysti suoritetut osaopinnot voivat olla lyhyen oppimäärän muita valinnaisia tai temaattisia opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Opiskelijan siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyeen oppimäärään tulee opiskelijalle hänen niin halutessa järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi.

Lyhyestä pitkään

Kun opiskelija siirtyy lyhyestä oppimäärästä pitkään oppimäärään, häneltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Vaihdon yhteydessä moduuleista puuttumaan jäävät opintopisteet tulee suorittaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Muuta

Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän moduuleja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseiset moduulit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän muiksi valinnaisiksi tai temaattisiksi opinnoiksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Yleinen matematiikka

Yhteinen matematiikka

MAY1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus, Luvut ja yhtälöt (2op) 1 vsk.

Tutustutaan lukiomaiseen matematiikan opiskeluun. Vahvistetaan pohjaa matematiikan opinnoille ja opitaan näkemään matematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena välineenä selitettäessä ja hallittaessa erilaisia yhteiskunnan, talouden ja luonnon ilmiöitä.

Pitkä matematiikka

Pitkä matematiikka

Pakolliset opinnot

MAA2-3-4 Ensimmäisen vuoden pitkä matematiikka (3+2+3=8 op)  

MAA2 Funktiot ja yhtälöt 1 (3 op)  1 vsk.

Tutustutaan ilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen polynomi-, rationaali- ja juurifunktioiden avulla.  Opitaan polynomi-, rationaali- ja juurifunktioiden ominaisuudet ja ratkaistaan niihin liittyviä yhtälöitä.  Tutustutaan polynomifunktion nollakohtien ja polynomin tekijöiden väliseen yhteyteen ja ratkaistaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. Opiskellaan käyttämään ohjelmistoja polynomi, rationaali- ja juurifunktioiden tutkimisessa sekä polynomi-, rationaali- ja juuriyhtälöiden ja polynomiepäyhtälöiden ratkaisemisessa sovellusten yhteydessä.

MAA3 Geometria (2 op) 1 vsk.

Harjaannutaan hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa ja muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa. Opiskellaan soveltamaan yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Harjaannutaan muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa sisältäviä lauseita. Opiskellaan käyttämään ohjelmistoja tutkittaessa kuvioita ja kappaleita sekä niihin liittyvää geometriaa. 

MAA4 Analyyttinen geometria ja vektorit (3 op)  1 vsk.

Opitaan ymmärtämään, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Ymmärretään yhtälön geometrinen merkitys ja harjaannutaan ratkaisemaan muotoa | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) | olevia itseisarvoyhtälöitä. Perehdytään vektorikäsitteeseen ja  vektorilaskennan perusteisiin. Harjaannutaan tutkimaan kaksiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla sekä opitaan  ratkaisemaan tasogeometrian ongelmia vektoreiden avulla. Harjaannutaan käyttämään ohjelmistoja käyrien ja vektoreiden tutkimisessa sekä niihin liittyvissä sovelluksissa. 

MAA5-6-7-8 Toisen vuoden pitkä matematiikka (2+3+2+2=9 op)

MAA5 Funktiot ja yhtälöt 2 (2 op) 2 vsk.

Tutustutaan ilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen sini- ja kosinifunktioiden sekä eksponentti- ja logaritmifunktioiden avulla. Tutkitaan sini- ja kosinifunktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla. Opitaan ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä  sin f(x) = a tai  sin f(x) = sin g(x). Harjaannutaan soveltamaan sini- ja kosinifunktioiden yhteyttä sin2 x + cos2 x = 1. Tutustutaan eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuuksiin ja opitaan ratkaisemaan niihin liittyviä yhtälöitä. Opitaan käyttämään ohjelmistoja funktioiden tutkimisessa, yhtälöiden ratkaisemisessa ja sovellusten yhteydessä.

MAA6 Derivaatta (3 op)  2 vsk.

Tutustutaan ilmiöiden matemaattisten mallien käyttäytymiseen derivaatan avulla. Omaksutaan havainnollinen käsitys funktion raja-arvosta ja jatkuvuudesta ja ymmärretään derivaatan tulkinta funktion muutosnopeutena. Opitaan määrittämään yksinkertaisten funktioiden ja yhdistettyjen funktioiden derivaatat. Hallitaan funktioiden kulun tutkiminen derivaatan avulla ja osataan määrittää niiden ääriarvot suljetulla välillä. Opitaan käyttämään ohjelmistoja raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessa sovellusten yhteydessä.  

MAA7 Integraalilaskenta (2 op)  2 vsk.

Ymmärretään integraalifunktion käsite ja opitaan määrittämään yksinkertaisten funktioiden integraalifunktioita. Opitaan määrätyn integraalin käsite ja sen yhteys pinta-alaan sekä tutustutaan numeeriseen menetelmään määrätyn integraalin määrittämisessä. Perehdytään määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla. Paneudutaan integraalilaskennan sovelluksiin ja opitaan käyttämään ohjelmistoja funktion ominaisuuksien tutkimisessa, integraalifunktion määrittämisessä, määrätyn integraalin laskemisessa sovellusten yhteydessä sekä numeerisessa integroinnissa.

MAA8 Tilastot ja todennäköisyys (2 op)  2 vsk.

Opitaan havainnollistamaan diskreettiä tilastollista jakaumaa sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakauman tunnuslukuja. Osataan havainnollistaa kahden muuttujan yhteisjakaumaa sekä määrittää korrelaatiokerroin ja regressiokäyrä. Perehdytään kombinatorisiin menetelmiin,  todennäköisyyden käsitteeseen ja laskusääntöihin. Ymmärretään diskreetin todennäköisyysjakauman käsite ja opitaan määrittämään jakauman odotusarvo ja tulkitsemaan sitä. Opitaan käyttämään ohjelmistoja digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä tilastollisen tiedon esittämisessä. Hyödynnetään ohjelmistoja jakaumien havainnollistamisessa, tunnuslukujen määrittämisessä sekä todennäköisyyksien laskemisessa.

MAA9 Talousmatematiikka (1 op)  2 vsk.

Opitaan hyödyntämään matemaattisia valmiuksia resurssien riittävyyteen, talouden suunnitteluun, yrittäjyyteen ja kannattavuuden laskentaan. Sovelletaan lukujonojen kaavoja talouteen liittyvissä matemaattisissa ongelmissa. Harjaannutaan sovittamaan taloudellisiin tilanteisiin matemaattisia malleja ja ymmärretään niiden rajoitukset. Opitaan hyödyntämään ohjelmistoja laskelmien tekemisessä ja sovellusten yhteydessä.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

MAA10 3D-geometria (2 op)  3 vsk.

Syvennetään vektorilaskennan tuntemusta ja opitaan käyttämään vektoreita kolmiulotteisessa avaruudessa. Opitaan tutkimaan xyz-koordinaatiston pisteitä, suoria ja tasoja vektoreiden avulla. Vahvistetaan avaruusgeometrian osaamista ääriarvosovellusten yhteydessä. Tutustutaan kahden muuttujan funktioon. Harjaannutaan käyttämään ohjelmistoja vektoreiden, suorien, tasojen ja pintojen havainnollistamisessa sekä vektorilaskennassa.

MAA11 Algoritmit ja lukuteoria (2 op)  3 vsk.

Ymmärretään, mikä on algoritmi, sekä opitaan tutkimaan, kuinka algoritmit toimivat. Toteutetaan yksinkertaisia algoritmeja ohjelmoimalla. Perehdytään logiikan käsitteisiin. Hallitaan lukuteorian peruskäsitteet ja perehdytään alkulukujen ominaisuuksiin. Osataan tutkia kokonaislukujen jaollisuutta.

MAA12 Analyysi ja jatkuva jakauma (2 op)  3 vsk.

Syvennetään ymmärrystä analyysin peruskäsitteistä. Osataan muodostaa ja tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. Täydennetään integraalilaskennan taitoja, perehdytään jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja opitaan soveltamaan normaalijakaumaa. Opitaan käyttämään ohjelmistoja funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja epäoleellisten integraalien laskemisessa sovellusten yhteydessä.

Koulukohtaiset valinnaiset opinnot

MAA13 Talousmatematiikan alkeet (1 op)  2 vsk.

Opitaan talousmatematiikan peruskäsitteet ja –taidot. Syvennetään prosenttilaskennan taitoja. Opitaan kuvaamaan talouselämän asioiden kehittymistä. Osataan käyttää tietolähteitä ja ohjelmistoja laskelmien tekemisessä sovellusten yhteydessä.

MAA14 Pitkän matematiikan kokonaiskuva (4 op)  3 vsk.

Hankitaan laskurutiinia pakollisten kurssien keskeisistä sisällöistä. Jaksolla luodaan pohja, jolle voi rakentaa kokonaiskuvan matematiikasta.  Valmentaudutaan sähköisen ylioppilaskokeen ilman CAS-laskinta suoritettavaan A-osaan.  Valmentaudutaan sähköisen ylioppilaskokeen CAS-laskimilla suoritettavaan B-osaan. Jaksolla käytetään paljon aikaa itsenäiseen harjoitteluun ja varmistetaan, että oppilaalla on riittävä tekninen osaaminen Abitti-kokeen tekemiseen.

Lyhyt matematiikka

Lyhyt matematiikka

Pakolliset opinnot

(Huomaa! Pakolliset kurssit suoritettava numerojärjestyksessä)

MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt (2 op), 1. vsk.

Opintojakson tavoitteena on oppia luottamaan omiin matemaattisiin taitoihin. Jokapäiväisten ongelmien ratkaisemisessa käytetään verrannollisuutta, lineaarista riippuvuutta, yhtälöitä ja yhtälöpareja. Opitaan toisen asteen polynomifunktio ja yhtälö.  

MAB3 Geometria (2 op), 1. vsk.

Ratkaistaan käytännön ongelmia yhdenmuotoisuuden, suorakulmaisen kolmion geometrian ja koordinaatiston avulla. Vahvistetaan tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden piirtämistä sekä pinta-alojen ja tilavuuksien määrittämistä.  

MAB4 Matemaattisia malleja (2 op), 1. vsk.

Ongelmissa sovelletaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia sekä käytetään lukujonoja (matemaattisina malleina). Arvioidaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Ratkaistaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä.   

MAB5 Tilastot ja todennäköisyys (2 op), 2. vsk.

Opintojakson käsitellään ja tulkitaan tilastollisia aineistoja diskreettien jakaumien tunnuslukujen, regression ja korrelaation avulla. Lisäksi perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin.  

MAB6 Talousmatematiikan alkeet (1 op) + MAB7 Talousmatematiikka (1 op), 2. vsk.

Opintojaksojen tavoitteena on oppia ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä laskennallisesta näkökulmasta. Opintojakso antaa valmiuksia oman talouden suunnitteluun sekä tukee yrittäjyyden ja taloustiedon opiskelua.  

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot  

MAB8 Matemaattinen analyysi  (2 op), 2. vsk.

Tutkitaan funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin. Opetellaan derivaatan käsite muutosnopeuden mittana sekä tutkitaan polynomifunktion kulkua derivaatan avulla. Määritetään sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurin ja pienin arvo.    

MAB9 Tilastolliset ja todennäköisyysjakaumat (2 op), 2. vsk.

Vahvistetaan tilastojen käsittelytaitoja sekä määritetään tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä. 

Koulukohtaiset opinnot

MAB10 Lyhyen matematiikan kokonaiskuva (2 op), 3. vsk.

Opintojaksolla kerrataan ja syvennetään koko oppimäärää. Kertauskurssi YO-kokeeseen.

MAB11 Lyhyen matematiikan laskurutiini (2 op), 3. vsk.

Opintojaksolla lasketaan pääosin käsin ja hankitaan rutiinia Ylioppilaskokeen A-osan tehtäviin

MAB12 Ohjelmistot matematiikassa (2 op), 3. vsk.

Opintojaksolla vahvistetaan CAS-laskennan ja Geometriaohjelmistojen osaamista. Hankitaan valmiuksia Ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin.

LUONNONTIETEET

Biologia

Biologia

Pakolliset opintojaksot

BI1 Elämä ja evoluutio (2op)  1vsk.

Opintojaksolla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Opintojaksolla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma opintojaksolla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen. 

BI2 ja BI3 muodostavat yhteisen opintokokonaisuuden

BI2 Ekologian perusteet (1op)  +BI3 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin (1op) 2vsk.

Opintojaksolla tarkastellaan ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta, sekä ihmisen ympäristövaikutuksia. Teemoina ovat ympäristöongelmat Suomessa ja muualla maailmassa. Tutustumme myös ekologiseen tutkimukseen ja sen soveltamiseen ekosysteemien ja monimuotoisuuden suojelussa. 

Valtakunnalliset syventävät opintojaksot

BI4 Solu ja perinnöllisyys 1. opintojakson jälkeen (2op) 2 vsk.

Opintojaksolla syvennetään ymmärrystä solun toiminnasta ja sen vaikutuksesta yksilön elämään. Sisältöinä ovat esimerkiksi DNA, geeni, perinnöllisyys ja solujen lisääntyminen. Opintojaksolla käytetään myös kokeellisia työtapoja.   

BI5 Ihmisen biologia (2op)  2/3vsk.

Opintojaksolla perehdytään ihmisen rakenteisiin ja elintoimintoihin. Keskeisiä sisältöjä ovat esimerkiksi hengitys, aistien toiminta, ruuansulatus, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Opintojaksolla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua ja pysyä terveenä. 

BI6 Biotekniikka ja sen sovellukset (2op), 1. ja 4. opintojakson jälkeen, 3vsk.

Opintojaksolla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset uusimmat sovellukset. 

Koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot

BI 7 Lukion biologian kertauskurssi (2op)  3vsk.

Täydennetään ja syvennetään edellisillä opintojaksoilla opittuja tietoja ja taitoja. Valmentaa biologian ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen ja korkeakoulujen pääsykokeisiin.

BI 8 Suomen luonto (2op), 2. ja 3. opintojakson jälkeen, 2/3vsk.  

Opintojakso on maastopainotteinen ekologian syventävä kurssi. Liikumme luonnossa luontoa havainnoiden ja tutkien. Perehdymme metsä-, suo- ja vesiekosysteemien lajistoon. Opintojaksoon liittyy myös leirikouluosuus Seitsemisen kansallispuistossa, jos mahdollista.

BI9 Biologian harrastuskurssi (2 op)

Niille opiskelijoille, joilla on luontoon liittyviä harrastuksia tai jotka ovat kiinnostuneet aloittamaan luontoharrastuksen. Jos metsästät, kalastat, keräät perhosia tai kasveja, seuraat lintuja, harrastat kotieläimiä (esim. hevoset tai koirat ym.) voit saada harrastamalla opintosuorituksen. Tule kertomaan harrastuksestasi biologian opettajalle, niin laadimme sinulle henkilökohtaiset ohjeet opintojen suorittamiseen. Usein suoritus on portfolio tyylinen raportti harrastuksesta ja kertyneistä kokemuksista ja havaintoaineistoista.   

Fysiikka

Fysiikka

Pakollinen opintojakso

(Huom! Pakolliset jaksot on suoritettava numerojärjestyksessä.)

FY1FY2 Mittaaminen ja energia; Fysiikka luonnontieteenä sekä Fysiikka, ympäristö ja yhteiskunta (2 op) 1 vsk.

Opintojakson tavoitteena on ymmärtää fysiikan merkitys yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa sekä tieteellisessä maailmankuvassa. Jaksossa keskeisiä asioita ovat kokeellisuus, ilmiöiden mallintaminen graafisesti, voimien vaikutusten ja liikkeen ymmärtäminen. Toinen keskeinen teemä on energian ymmärtäminen sen kaikkine vaikutuksineen yhteiskuntaan. 

Valtakunnalliset syventävät opinnot

FY3 Energia ja Lämpö (2op)  1 vsk.

Opintojakson  tavoitteena on ymmärtää lämpöilmiöitä jokapäiväisessä elämässä.  Opintojakson antaa valmiuksia seurata ja osallistua energiakeskusteluun yhteiskunnassa.Keskeisiä sisältöjä ovat työn, energian ja hyötysuhteen käsitteet, lämpöopin systeemin tilanmuuttujat ja olomuodon muutokset. 

FY4 Voima ja liike (2op)  2 vsk.

Opintojakson  tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään, soveltamaan ja tutkimaan kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä. Jaksolla käsitellään mekaanisen energian ja liikemäärän säilymislakeja.  Tarkastellaan mm. suoraviivaista liikettä, Newtonin lakeja, voiman momenttia ja törmäyksiä. 

FY5 Jaksollinen liike ja aallot (2op) 2 vsk.

Opintojaksolla perehdytään ympyrä- ja värähdysliikkeeseen sekä gravitaatiovuorovaikutukseen. Aaltoliikkeen ominaisuuksiin tutustutaan äänen ilmiöiden, kuten heijastumisen, taittumisen ja interferenssi-ilmiöiden kautta. 

FY6 Sähkö (2op) 2 vsk.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään, soveltamaan ja tutkimaan kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä. Jaksolla tutustutaan mm. yksinkertaisiin tasavirtapiireihin, niissä oleviin komponentteihin sekä sähköstaattiseen vuorovaikutukseen ja sähkökenttään. 

FY7 Sähkömagnetismi ja valo (2op)  3 vsk.

Opintojakson tavoitteena on sähkömagneettisen induktion ja sähkömagneettisen aaltoliikkeen ominaisuuksien ja merkityksen oppiminen valon ja varauksellisten hiukkasten käyttäytymisen kautta.Jaksolla opitaan muodostamaan jäsennetty käsitys fysikaalisesta ilmiöstä mm. käyttämällä ja arvioimalla erilaisia tietolähteitä. 

FY8 Aine, säteily ja kvantittuminen (2op)  2 vsk.

Opintojakson tavoitteena on ymmärtää hiukkasten ja säteilyn dualistinen luonne, massan ja energian vastaavuus, energian kvantittumisen käsite, ytimen rakenne ja radioaktiivisuus sekä säteilyn lajit, säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö.

Koulukohtaiset opinnot

FY9 Fysiikan kokonaiskuva (2op)  3 vsk.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija täydentää ja syventää edellisissä jaksoissa opittuja tietoja, osaa niveltää eri kursseilla opitut tiedot toisiinsa sekä saa kokonaiskuvan fysiikan kehityksestä ja pätevyysalueista. Opiskelija osaa tulkita fysikaalisesti perustellen annettuja aineistoja ja osaa yhdistää eri tieteiden tuloksia sivistyksessään.  Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä fysiikan yleisten arviointiperusteiden mukaisesti.

FY10 Vektorit ja Simulaatiot Fysiikassa (2op)  3 vsk.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vektorin käsitteestä fysikaalisten ongelmien ratkaisuissa, ymmärtää vektorin matemaattisen ja fysikaalisen luonteen sekä hallitsee fysiikkaa kolmiulotteisessa maailmassa.

FY11 Kokeellinen Fysiikka (2op)  2/3 vsk.

Opintojaksolla perehdytään fysiikan eri alueiden välineisiin, mittaustekniikoihin sekä tutkimussuunnitelman ja työselostuksen laadintaan sekä syvennetään fysiikan osaamista ja kehitetään fysikaalista ajattelua. Opiskelija käsittelee tuloksia, arvioi niiden paikkansapitävyyttä ja luotettavuutta, oppii esittämään töitänsä ja niiden tuloksia eri tavoin.

Kemia

Kemia

Pakolliset opinnot:

KE1 + KE2 Kemia, minä ja kestävä tulevaisuus (2 op) 1 vsk.

Opinnoissa vahvistetaan opiskelijan aiempaa kemian osaamista ja tuodaan näkyväksi kemian merkitystä opiskelijan omassa elämässä ja jatko-opinnoissa. Tavoitteena on saada valmiuksia kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohtia tietolähteiden luotettavuutta. Opinnoissa tutustutaan myös luonnontieteiden ratkaisuihin kestävän elämäntavan edistämisessä. 

Kokeellisissa töissä harjoitellaan erityisesti turvallista ja huolellista työskentelyä sekä johtopäätösten tekemistä havainnoista. 

Opintojakson keskeisimmät sisällöt käsittelevät mm. teemoja: aine, atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, erotusmenetelmät sekä ainemäärä ja konsentraatio. Lisäksi perehdytään tarkemmin aineen rakenteeseen, kuten hilarakenteet, yhdisteiden kaavat, kemialliset sidokset ja poolisuus. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön; kemiallisen tiedon ymmärtämystä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Voidaan esimerkiksi laatia posteri alaan liittyvästä aiheesta tai arvioida kokeellisen töiden raportteja.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

KE3 Molekyylit ja mallit (2 op) 1 vsk.

Opinnoissa tarkastellaan hiilen yhdisteitä, niiden rakennetta ja ominaisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään molekyylien mallintamisessa. Opintojakson keskeisimmät sisällöt käsittelevät mm. teemoja: liuosten valmistus ja laimentaminen, hiiliyhdisteiden funktionaaliset ryhmät, nimeämisen perusteet sekä rakenteiden mallintaminen ja isomeria. Lisäksi tutustutaan spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta ja kvanttimekaaniseen atomimalliin. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön; kemiallisen tiedon ymmärtämystä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Voidaan esimerkiksi arvioida mallinnusohjelmien ja tietokantojen avulla tehtyjä harjoituksia.

KE4 Kemiallinen reaktio (2 op) 2 vsk.

Opinnoissa tarkastellaan erilaisia kemiallisia reaktioita ja niiden merkitystä elinympäristössä. Reaktioiden tarkastelussa edetään havainnoista reaktiotuotteiden päättelyyn ja reaktioyhtälön kirjoittamiseen. Reaktioyhtälöä käytetään myös reaktion kvantitatiivisessa tarkastelussa. Opintojakson keskeisimmät sisällöt käsittelevät mm. teemoja: reaktioyhtälön kirjoittaminen ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden saanto ja rajoittava tekijä, ideaalikaasun tilanyhtälö ja erilaiset kemialliset reaktiot, myös polymeroitumisreaktiot ja polymeerien ominaisuudet. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön; kemiallisen tiedon ymmärtämystä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Voidaan esimerkiksi arvioida pienryhmissä tehtyjen laboratoriotöiden tuotoksia.

KE5 Kemiallinen energia ja kiertotalous (2 op) 2 vsk.

Opinnoissa käsitellään kemiallista energiaa ja energian varastointi- ja hyödyntämistapoja. Perehdytään luonnontieteellisen tutkimuksen suunnitteluun sekä tarkastellaan hapettumis- ja pelkistymisreaktioita ja niiden sovelluksia. Opintojakson keskeisimmät sisällöt käsittelevät mm. teemoja: kemiallisen reaktion energiamuutokset, reaktiosarja- ja seoslaskut, hapetusluvut, metallien ominaisuudet ja käyttökohteet sekä riittävyys ja kierrätettävyys ja sähkökemian keskeisimmät periaatteet. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön; kemiallisen tiedon ymmärtämystä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Voidaan esimerkiksi arvioida luonnontieteellisen tutkimuksen tekemistä tai ongelmanratkaisua,  suunnittelua ja raportointia.

KE6 Kemiallinen tasapaino (2 op) 2/3 vsk.

Opinnoissa otetaan käyttöön kemiallisen tasapainon käsite ja tarkastellaan sitä kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Tieto- ja viestintätekniikan avulla esitetään tutkimustuloksia graafisesti ja tulkitaan tuloksia. Opintojakson keskeisimmät sisällöt käsittelevät teemoja: reaktionopeus, homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely, hapot ja emäkset, puskuriliuosten toimintaperiaate. Opinnoissa tutustutaan myös kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin ympäristö- ja terveysongelmien ratkaisuissa. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön; kemiallisen tiedon ymmärtämystä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Voidaan esimerkiksi arvioida graafisesti tuotetun tutkimuksen tuloksia ja tulkintaa.

Koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot

OPINTOJAKSOT ARVOSTELLAAN SUORITUSMERKINNÖILLÄ

KE7 Kokeellinen kemia (2 op), ke 3-kurssin jälkeen 2/3 vsk.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: tutustuu kemian laboratorion työturvallisuuteen, välineistöön, kemikaalien käsittelyyn ja tärkeimpiin työ- ja analyysimenetelmiin ja oppii tekemään havaintoja, suunnittelemaan ja toteuttamaan kemiallisia kokeita. Opiskelija käsittelee tuloksia, arvioi niiden paikkansapitävyyttä ja luotettavuutta, oppii esittämään töitänsä ja niiden tuloksia eri tavoin sekä oppii tuntemaan kemian alan tutkimusta ja teollisuutta.

KE8 Kemian kokonaiskuva (2 op) 3 vsk.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija muodostaa kokonaiskuvan kemian eri osa-alueista ja käyttää sujuvasti erilaisia sähköisiä ohjelmia. Opintojaksolla luodaan kokonaiskuva kemian kurssien keskeisimmistä oppisisällöistä ja vahvistetaan laskutaitoja. Lisäksi harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista sekä ylioppilaskirjoituksissa käytettävien sähköisten ohjelmien käyttöä.

KE9 Tieteellinen mittaaminen ja laskenta kemiassa (1 op) 2/3 vsk.

Kemian laskurutiini- ja tekniikkakurssi. Jaksolla syvennetään kemian oppimäärää ja vahvistetaan kemiallisten laskujen ratkaisutaitoja sekä kokeellisen mittausdatan käsittelyä eri ohjelmistoilla. Aihealueina mm. puskurisysteemin tasapainon hallintaan liittyvä kokeellisuus ja laskenta, ympäristön tutkimisen eri menetelmiä. Jakson sisältöjä voidaan painottaa opiskelijoiden toiveiden mukaan. 

KE10 Biokemia (1 op) 2/3 vsk.

Jaksossa perehdytään syvällisemmin orgaanisten ja bioyhdisteiden kemiaan. Keskeisiä sisältöjä ovat orgaanisten yhdisteryhmien läpikäynnin lisäksi tärkeimmät biomolekyylit, reaktiotyypit ja orgaaninen synteesi.  Opintojaksolla harjaannutaan käyttämään ylioppilaskirjoituksissa käytössä olevaa Marvin Sketch -mallinnusohjelmaa ja syvennetään spektroskopian osaamista orgaanisten yhdisteiden rakenteen tutkimisessa.  

Maantiede

Maantiede

Pakollinen opintojakso

GE1 Maailma muutoksessa (2 op)

Opintojaksolla tutustutaan muuttuvaan maailmaan ja alueellisiin ongelmiin geomedian keinoin. Opintojaksolla käsitellään luonnonriskejä, ympäristöriskejä ja ihmiskunnan riskejä sekä seurataan näihin liittyviä ajankohtaisia tapahtumia ja uutisointia. Opintojaksolla kerrataan maantieteellistä nimistöä.  

GE1 +HI1 Muuttuva maailma (4 op)  1vsk.

Opintojaksolla tarkastellaan ihmisen ja luonnon välistä riippuvuussuhdetta ja sen muutoksia menneisyydessä, nykyaikana ja tulevaisuudessa. Aiheina ovat esimerkiksi ympäristötuhot, kaupungistumisen uhat ja ehtyvät luonnonvarat. Opintojakso antaa valmiuksia moniulotteisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen sekä lisää ymmärrystä kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja luonnonympäristön merkityksestä.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

GE2 Sininen planeetta  (2 op)  2vsk.

Opintojaksolla syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta, esimerkiksi ilmasto ja sää, laattaliikunnot sekä maiseman muodostuminen. Keskeisinä näkökulmina ovat planetaarisuus ja maapallon vyöhykkeisyys.  

GE3 Yhteinen maailma (2 op)  2/3 vsk. 

Opintojaksolla pohditaan ajankohtaisia ihmismaantieteen ilmiöitä kuten väestönkasvu, muuttoliikkeet, kaupungistuminen, luonnonvarat, verkostoituminen sekä kehittyneisyys. Näitä tarkastellaan sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Opintojaksolla opitaan vaihtoehtoja, joilla edistetään kestävää tulevaisuutta.    

GE4 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (2 op) 2. ja 3. opintojakson jälkeen,  3vsk.

Opintojaksolla sovelletaan maantieteellisiä tietoja ja taitoja omassa tutkielmassa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa. Keskeisiä näkökulmia ovat maailmanlaajuiset kehitystrendit,  geomedian, esimerkiksi paikkatiedon, käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa sekä osallistuva suunnittelu. Opintojaksolla tarkastellaan geomedian käyttöä arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden toteuttamisessa. 

Koulukohtaiset opintojaksot

GE5 Lukion maantieteen kertauskurssi (2 op)  3 vsk.

Opintojaksolla täydennetään ja syvennetään edellisillä opintojaksoilla opittuja maantieteellisiä tietoja ja taitoja, sekä valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen ja korkeakoulujen pääsykokeisiin.

REAALIAINEITA

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto

Pakolliset opintojaksot

(opintoja järjestetään lähiopetuksena 1 opintojakso/vuosi, keskittyen lähinnä pakollisiin opintojaksoihin)

ET1 Minä ja hyvä elämä (2op)

Opintojaksolla kartoitetaan maailmankatsomuksen, elämänkatsomuksen ja maailmankuvan käsitteet sekä niiden keskinäiset suhteet. Tutustutaan uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin maailmankatsomuksiin ja maailmankuviin  sekä elämäntapoihin. Pohditaan, miten elää hyvää elämää monien maailmankatsomusten seassa.                    

ET2 Minä ja yhteiskunta (2op)

Opintojaksolla tarkastellaan omia ja muiden ihmisten käsityksiä ihmisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hahmotetaan oman identiteetin osatekijöitä sekä pohditaan niiden merkitystä itselle. Opintojaksolla tarkastellaan ihmistä sosiaalisena toimijana. Käsitellään poliittisen ja taloudellisen vallan muotoja, länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteitä ja niiden merkitystä yksilölle.  Perehdytään syvällisesti ihmisoikeuksiin, ihmisoikeusloukkauksiin, globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. 

Valtakunnalliset syventävät opintojaksot

ET3 Kulttuurit (2op)

Opintojaksolla tutustutaan kulttuurien kehitykseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Pohditaan kulttuuriperintöä ja kulttuurin vaikutusta identiteetille ja maailmankatsomukselle. Syvennytään suomalaisen kulttuurin monimuotoisuuteen ja vähemmistökulttuureihin sekä tarkastellaan rasismia ja siihen liittyviä ilmiöitä. 

ET4 Katsomukset (2op)

Maailma on täynnä erilaisia katsomuksia. Nämä katsomukset muovautuvat yhteiskuntien sisällä monien voimien alaisuudessa. Opintojakson aikana pyritään hahmottamaan ihmisiä yhdistäviä ja erottavia katsomuksia sekä näiden katsomusten kehitystä evoluution, nationalismin, ihmisoikeuksien, moraalisen todellisuuden, tieteen… monien näkökulmien avulla.

ET5 Uskonnot ja uskonnottomuus (2op)

Opintojaksolla perehdytään maailmanuskontojen sekä erilaisten uskonnottomien katsomusten syntyyn ja historiaan. Opitaan ymmärtämään maailmassa vaikuttavien erilaisten uskonnollisten ja sekulaarien maailmankatsomusten vaikutusta yhteiskuntaan. Opintojaksolla tutustutaan  maailmankatsomuksiin, joista ihmiset ammentavat elämälleen sisältöä ja merkitystä.  

ET6 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (2op)

Opintojaksolla tutustutaan ihmiskunnan kehitystä selittäviin tekijöihin ja sen vaikutuksiin. Pohditaan tieteen ja teknologian roolia nyky-yhteiskunnan rakentajana ja tulevaisuuden mahdollistajana. Perehdytään erilaisiin utopioihin ja dystopioihin sekä tulevaisuuden tutkimukseen. Opitaan arvioimaan oman toiminnan merkitystä tulevaisuudelle.

Ev.lut. uskonto

Ev.lut.uskonto

Pakolliset opinnot

UE1 Uskonto ilmiönä -kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (2op) 1. vsk.

Opintojaksolla käsitellään uskontoa ilmiönä uskontotieteen näkökulmasta. Tarkastellaan katsomusten yleismaailmallista luonnetta ja vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan.  Opintojaksolla tutustutaan kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin keskeisiin piirteisiin, uskontojen yhteisiin juuriin ja niihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. 

UE2 Maailmanlaajuinen kristinusko (2op) 2. vsk.

Opintojaksolla tutustutaan kristinuskon syntyyn ja sen jakautumiseen eri kirkkokunniksi. Jaksolla perehdytään kristinuskon moninaisiin ilmenemismuotoihin sekä erilaisten kristillisten suuntausten vaikutukseen sekä yhteiskuntaan että kulttuuriin historiallisesti ja nykypäivänä. 

Valtakunnalliset syventävät opinnot

UE3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (2op) 2. vsk.

Opintojaksolla syvennytään Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin, kuten esimerkiksi hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen, kungfutselaisuuteen, taolaisuuteen ja shintolaisuuteen sekä luonnonuskontojen keskeisiin piirteisiin. Jaksolla tarkastellaan uskontojen vaikutusta yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä niiden ilmenemistä länsimaissa. 

UE4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa (2op) 2. vsk.

Opintojaksolla tutustutaan monipuolisesti erilaisten katsomusten vaikutukseen suomalaisessa kulttuurissa, yhteiskunnassa ja yksilöiden elämässä. Jakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden moninaisiin muotoihin Suomessa esimerkiksi vierailuiden kautta.  

UE5 Uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa (2op) 3 vsk.

Siniristilippumme, kielletyt hedelmät, 10-käskyä, meditoiva Buddha, suitsukkeet… yhteiskunta ympärillämme on täynnä uskontojen innoittamaa taidetta. Usein uskonnon ja taiteen välille on vaikea edes tehdä eroa. Samalla taide on yksi voimakas tapa ilmaista uskontokritiikkiä.  Opintojaksolla perehdytään uskonnon ja taiteen väliseen suhteeseen sekä uskonnon ilmenemiseen populaarikulttuurissa. 

UE6 Uskonto, tiede ja media (2op) 2. vsk.

Uskonnon ja tieteen välinen yhteys on vahva mutta välillä myös helposti räiskyvä.  Opintojaksolla jäsennetään tieteen ja uskonnon välistä yhteyttä sekä kipukohtia, joita seuraa maailmankatsomusten törmäämisestä. Ymmärrettävästi mediassa usein korostetaan konflikteja sekä ristiriitoja. Jakso auttaa jäsentämään uskonnon suhdetta tieteeseen ja mediaan.   

Koulukohtaiset opinnot

UE7 Uskonto maailmanpolitiikassa ja yhteiskunnassa (2op) 3. vsk.

Seurataan uskontojen vaikutusta maailmanpolitiikkaan. Tutkitaan, miten uskonnot näkyvät yhteiskunnassa ja tapakulttuurissa. Pyritään lisäämään maailmantapahtumien uskonnollisten taustojen ymmärtämistä. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

UE8 

Ei tarjolla tällä hetkellä.

UE9 Uskonnon ydinkurssi (2op) 3. vsk.

Opintojaksolla perehdytään aiempien kurssien ydinkohtiin. Pyritään saavuttamaan kokonaisnäkemystä uskonnon aihesisällöistä ja hiotaan näkökulmia ja ajatusrakenteita, jotka auttavat oppilasta tarkastelemaan maailmaa teologisella ja uskontotieteellisellä lähestymistavalla. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Filosofia

Filosofia

Pakolliset opintojaksot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (2op) (suoritettava ensin)  1 vsk.

Opintojaksolla otetaan selvää, mitä filosofia ja filosofiset kysymykset ovat. Keskiössä ovat ajattelun taidot: kriittisyys, käsitteellisyys, taitava argumentointi ja pätevä päättely. Näitä taitoja harjoitellaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Lisäksi tutustutaan tietoon ja olemassaoloon liittyviin filosofian peruskysymyksiin sekä tiedon luonteeseen lukion eri oppiaineissa.  

FI2 Etiikka (2op)  2 vsk.

Opintojaksolla perehdytään etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin. Opiskelija tutustuu esimerkiksi hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteisiin sekä soveltavaan etiikkaan, esimerkiksi eläimiä ja ympäristöä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Tavoitteena on oppia jäsentämään ja perustelemaan omia elämänvalintoja ja elämän merkityksellisyyttä filosofisen etiikan avulla. 

Valtakunnalliset syventävät opintojaksot

FI3 Yhteiskuntafilosofia (2op)  2/3vsk.

Opintojaksolla tarkastelussa ovat yhteiskuntafilosofian keskeiset käsitteet ja suuntaukset, esimerkiksi kysymykset yksilön ja yhteisön suhteesta, oikeudenmukaisuudesta, vallasta, demokratiasta, taloudesta ja hyvinvoinnista, vapaudesta sekä tasa-arvosta. Opintojaksolla tutustutaan poliittisiin ihanteisiin ja aatteisiin niin kansallisesta kuin globaalistakin näkökulmasta. Perehdytään sukupuoleen, informaatioteknologiaan, kulttuurien kohtaamiseen ja kestävään tulevaisuuteen yhteiskuntafilosofian näkökulmasta. Tavoitteena on oppia soveltamaan opittua ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. (tukee yhteiskuntaopin opintoja)

FI 4 Totuus (2op)  2/3.vsk.

Opintojaksolla syvennytään metafysiikan ja tietoteorian peruskysymyksiin: opitaan hahmottamaan ja arvioimaan erilaisia käsityksiä olemassaolosta, todellisuudesta, totuudesta, ja tiedosta. Tutustutaan tieteenfilosofian perusteisiin sekä tieteellisen tutkimuksen luonteeseen ja menetelmiin ja opitaan soveltamaan tietoa lukion eri oppiaineisiin.

FI5 kertauskurssi (2op)

Opintojaksolla perehdytään filosofian oppisisältöihin yhtenä kokonaisuutena. Erityisenä painopisteenä on oppisisältöjen soveltaminen ylioppilaskoevastauksessa. Opintojakso on suunnattu erityisesti filosofian ylioppilaskokeeseen osallistuville opiskelijoille.

Historia

Historia

Pakolliset opinnot

HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2op)  1 vsk.

Opintojaksolla perehdytään ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen,väestökehitykseen, globaalin talouden ja tekniikan kehitykseen pyyntikulttuurista nykypäivään. Oppilaalle luodaan yleislinja ihmiskunnan kehityksen pääpiirteistä.

HI2 Kansainväliset suhteet (2op)  2 vsk. (mieluiten ennen HI 3 –kurssia)

Opintojaksolla tarkastellaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia analysoiden niitä ideologisten ja taloudellisten mallien näkökulmista 1800-luvun alusta nykypäivään. Kansainvälisen uutisaineiston lähdekriittistä pohdintaa harjoitellaan. 

HI3 Itsenäisen Suomen historia (2op)  2/ 3 vsk.

Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja autonomian ajalta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Opintojaksolla perehdytään Suomen historian muuttuviin tulkintoihin. 

Valtakunnalliset syventävät opinnot

HI4 Eurooppalainen ihminen (2op) 1/ 2 vsk.

Opintojaksolla perehdytään Euroopan kulttuurihistoriaan tutustumalla eurooppalaisen ajattelun, maailmankuvan ja sivistyksen kehitykseen antiikista nykypäivään. Keskeisiä teemoja ovat taiteen ja tieteen kehitys. Tavoitteena on  ymmärtää niiden merkitys historiassa ja nykypäivänä. 

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2op)  2/ 3 vsk.

Opintojakso tarkastelee Suomen historiaa esihistoriasta autonomian alkuun osana Itämeren alueen historiaa. Politiikan ja talouden ohella kurssilla tutustutaan tavallisen ihmisen arkeen ja elämäntapaan. Lisäksi jaksolla huomioidaan oman lähialueen historia.  

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2op)  2/ 3 vsk.

Opintojaksolla perehdytään Euroopan ulkopuolisten maanosien historiaan. Jaksolla käsitellään kulttuurieroja, tätä koskevan ajattelun muuttumista ja kulttuurien kohtaamista eri aikoina. Kulttuuri ymmärretään laajasti ihmisen elämisen tapana.

Koulukohtaiset opinnot

HI 7 Maailma tänään (2op)  2/ 3 vsk.

Opintojaksolla  käsitellään ajankohtaisia, tärkeinä pidettyjä kansallisia taikka globaaleja aiheita. Politiikan ja talouden rinnalla ”pehmeät aiheet” ovat mahdollisia. Oppilaan omaa aiheenvalintaa toivotaan, mutta opettajallakin on teemoja tarjolla. Työtapoina käytetään suullisia esitelmiä ja tutkielman tekoa. Verbaaliin esittämiseen ja tutkielman kirjoittamiseen saa opetusta. Näiden valmiuksien parantaminen on jakson tavoitteista. Viestintätaitojen lisäksi harjoitellaan kansainvälisten suhteiden analyysitaitoja ja tiedon etsintää eri lähteistä, kuten internetistä. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Ortodoksinen uskonto

Ortodoksinen uskonto

Pakolliset opinnot

UO1 Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam  (2op) 1 vsk.

Opintojaksolla käsitellään kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin historiaa, keskeisiä piirteitä sekä uskontojen vaikutusta ortodoksisesta näkökulmasta. Jaksolla tarkastellaan uskontoa ilmiönä ajankohtaiset teemat huomioiden. 

UO2 Ortodoksisuus maailmassa (2op) 2 vsk.

Opintojaksolla käsitellään ortodoksisen kirkon historiaa, rakennetta ja käytänteitä sekä erityispiirteitä Suomessa ja maailmalla. Tutustutaan ortodoksisen kirkon oppiin, etiikkaan ja ihmiskäsitykseen. Aihepiirejä tarkastellaan yksilön ja yhteisön näkökulmasta.  Opintojaksolla perehdytään Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteisiin ja ekumeniaan.

Valtakunnalliset syventävät opinnot

UO3 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä  (2op)

Opintojaksolla  tutustutaan Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneisiin uskontoihin sekä luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin.Jakso antaa valmiuksia toimia erilaisissa kansainvälisissä toimintaympäristöissä ja työelämässä.

UO4 Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa  (2op)

Opintojaksolla perehdytään suomalaiseen uskonnollisuuteen ennen ja nyt.Jakso antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä oman uskonnon lähtökohdista käsin.

UO5 Ortodoksisuuden ja taiteen vuorovaikutus  (2op)

Opintojaksolla  tutustutaan ortodoksiseen taiteeseen ja erityispiirteisiin. Jaksolla perehdytään myös muiden uskontojen taiteen ilmaisumuotoihin. Lisäksi tutkitaan uskonnon vaikutusta nyky- ja populaaritaiteessa.

UO6 Ortodoksisuus, tiede ja media (2op)

Opintojaksolla tutustutaan mediassa esiintyviin ajankohtaisiin uskonnollisiin teemoihin. Jaksolla tarkastellaan median antamaa kuvaa ortodoksisuudesta sekä uskonnon ja median välisiä suhteita. Opiskelija osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

Psykologia

Psykologia

Pakollinen opintojakso

PS1 Toimiva ja oppiva ihminen (2op)  (suoritetaan ensin)  1 vsk.

Psykologian ensimmäinen jakso johdattaa psykologiaan tieteenä. Ihmisen toimintaa tarkastellaan biologisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuutena. Keskeisiä teemoja ovat oppimisen taidot ja psyykkinen hyvinvointi.

Valtakunnalliset syventävät opinnot

PS2 Kehittyvä ihminen (2op)  (suoritetaan usein ps 3 jälkeen, mutta voi tulla myös heti PS1:n jälkeen)  2vsk.

Mitkä tekijät/kokemukset lapsuudessa vaikuttavat edelleen nuoren/aikuisen elämään ja miten tämä vaikutus ilmenee yksilön elämässä? Opintojaksolla perehdytään yksilön kehitykseen elämänkaaren aikana sekä kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa.Jakso tarjoaa monipuolisia välineitä eri-ikäisten ihmisten ja oman elämän jäsentämiseen.  

PS3 Tietoa käsittelevä ihminen (2op)  (suoritetaan usein ennen PS2-opintojaksoa, mutta voi tulla myös PS2:n jälkeen) 1-2 vsk.

Aivot ovat ihmeellinen elin, joista saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa.  Opintojaksolla tarkastellaan aivotoiminnan yhteyttä psyykkisiin ilmiöihin. Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteet tulevat tutuiksi.  Kykysi tunnistaa ja hallita taitavaan tiedonkäsittelyyn vaikuttavia tekijöitä kehittyy. 

PS4 Tunteet ja mielenterveys (2op)  2 vsk.

Psyykkinen hyvinvointi on hyvän elämän lähtökohta. Opintojakso antaa hyvät lähtökohdat käsitellä ihmisen mieltä uhkaavia tekijöitä jotka vaarantavat yksilön toimintakyvyn.Jakson jälkeen osaat käsitellä esimerkiksi mielenterveysongelmia jäsentyneesti. Keskeisiä teemoja ovat tunteet, stressi, kriisit, uni sekä mielenterveys ja sen häiriöt.  

PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (2op) 3 vsk.

Opit ymmärtämään yksilöiden välisiä eroja persoonallisuuden piirteissä, lahjakkuudessa ja älykkyydessä. Tutustut näiden ilmiöiden tutkimukseen. Harjaannut tarkastelemaan yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmista.

Koulukohtaiset opinnot

PS6 Arjen psykologiaa (2op) 2/ 3 vsk.

Opintojaksolla keskitytään arjen hallinnan kysymyksiin ja käydään läpi ihmisen elämän taitekohtiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä psykologisen tiedon avulla. Tarkastelun kohteena on esim. nuoruus ja siihen liittyvät ydinkysymykset.  Opintojaksolla järjestetään myös mahdollisia vierailuja laitoksiin ja instituutioihin (esim. yliopistot), joissa tuotetaan ja sovelletaan psykologista tietoa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

PS7 Tutkimuskurssi (2op) 3 vsk.

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija käytännön toiminnan kautta tutustuu tieteellisen tutkimuksen rakenteeseen, ymmärtää alustavasti kuinka tieteellinen tieto muodostuu ja hahmottaa tieteellisen tutkielman rakenteen. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

PS8 Psykologiset näkökulmat ja teoriat (2op) 3 vsk.

Tämä jakso valmistaa psykologian ylioppilaskirjoituksia varten. Opintojaksolla käydään läpi keskeisiä teorioita ja näkökulmia, jotka auttavat vastaamaan oivaltavasti psykologian kysymyksiin. Keskitymme kaikkiin niihin näkökulmiin, jotka auttavat selviämään psykologian ylioppilaskokeesta. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Terveystieto

Terveystieto

Pakollinen opintojakso 

TE1 Terveys voimavarana  (2 op) (suoritettava ennen muita opintojaksoja)  1vsk.

Opintojakson tavoitteena on ymmärtää terveyteen, sairauksiin ja terveyskäyttäytymiseen ja sen muutoksiin liittyviä tekijöitä yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja globaalilla tasolla. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan ja ymmärtämään terveyttä määrittäviä keskeisiä tekijöitä sekä niiden vaikutusmekanismeja sekä näihin  liittyviä keskeisiä sosiaalipsykologisia malleja ja teorioita. Sisältöinä kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeiset perusteet.

Valtakunnalliset syventävät opintojaksot 

TE2 Terveys ja ympäristö (2 op)  (suositus ennen 3-opintojaksoa)  2vsk.

Opintojakson tavoitteena on ymmärtää perimään ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn. Ympäristöä tarkastellaan laajasti mm. psykososiaalisen, rakennetun ja luonnonympäristön näkökulmista. Opintojaksolla tutustutaan terveyteen liittyvän tutkimustiedon hankkimisen periaatteisiin sekä tutkimusprosessin vaiheisiin. Pohditaan tieteellisen tiedon sekä arkitiedon   eroja ja tutkitaan terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja.

TE3 Terveys ja yhteiskunta (2 op)  2/3 vsk.

Opintojaksolla perehdytään terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historian kehityslinjoihin eri aikakausina. Syvennetään tietoa kansansairauksista. Perehdytään suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään ja lainsäädäntöön sekä terveyden eriarvoisuuteen Suomessa sekä globaalilla tasolla.

Koulukohtaiset opintojaksot

TE 4 Syvennä terveystiedon osaamistasi (2 op)( viimeisenä opintojaksona ennen yo-kirjoituksia) 

Opintojaksolla tavoitteena on, että opiskelija syventää tietämystään keskeisistä terveyteen liittyvistä ilmiöistä. Oppilas ymmärtää terveyden laajana kokonaisuutena ja pohtii terveyttä yksilön, suomalaisen yhteiskunnan sekä maailmanlaajuisen terveyden näkökulmista. Oppilas oppii analysoimaan ja jäsentämään kriittisesti median välittämää terveyteen liittyvää tietoa. Opintojaksolla perehdytään ajankohtaisiin terveyteen liittyviin uutisiin.  Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

TE 5 Ensiapu

Opiskelija suorittaa opinnot käymällä lukioaikana SPR:n järjestämät EA1- ja EA2- ensiapukurssit ja esittämällä todistukset  opinto-ohjaajalle. Lukio ei järjestä ensiapu-opintojaksoja.

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaoppi

Pakolliset opinnot

YH1 Suomalainen yhteiskunta (2op)  1 vsk.

Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan Suomen yhteiskuntajärjestelmä, sen toimintatavat sekä omat vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Opintojaksolla harjaannutaan yhteiskunnallisen tiedon ja keskustelun seurantaan ja kriittiseen arviointiin.  

YH2 Taloustieto (2op)  2 vsk.

Opintojakso johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee asioita kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Teemoina ovat mm. julkistalouden toiminta, työn tekeminen ja yrittäminen sekä kestävä kehitys. 

YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2op)  2 vsk.

Opintojaksolla perehdytään Euroopan yhdentymiseen ja globalisoituvaan maailmaan. Opiskelija oppii arvioimaan kansainvälisten ilmiöiden merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Opintojaksolla tutkitaan ja opitaan arvioimaan eurooppalaisuuteen, Euroopan unioniin, globalisaatioon ja turvallisuuteen liittyvää ajankohtaista tietoa. 

Valtakunnalliset syventävät opinnot

YH4 Kansalaisen lakitieto (2op) 2/ 3 vsk.

Opintojaksolla tavoitteena on oppia tuntemaan Suomen oikeusjärjestys, tuomioistuinlaitoksen toiminta sekä omat oikeudet, edut ja velvollisuudet kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana. Opintojaksolla paneudutaan arkielämän keskeisempien oikeusasioiden hoitamiseen.

YH5 kertauskurssi (2 op) 

Opintojaksolla kerrataan opiskeltujen yhteiskuntaopin (YH1-YH4) pakollisten ja syventävien kurssien keskeisiä aihealueita. Opintojakso tukee ylioppilaskokeen yhteiskuntaopin kokeeseen osallistuvien opiskelijoiden valmistautumista. Opintojaksolla syvennetään jo opiskeltujen aihekokonaisuuksien ymmärrystä sekä harjoitellaan yhteiskuntaopin kokeiden tehtäviin vastaamista tutustumalla aiempien tutkintokertojen yhteiskuntaopin ylioppilaskoetehtäviin. 

TAITO- JA TAIDEAINEET

Yleistä taito- ja taideaineista

Taito- ja taideaineet

Kuva on koristekuva. Värikyniä.
Kuva: Agence Olloweb, unsplash.com

Taito- ja taideaineisiin kuuluvat lukiossa liikunta, musiikki ja kuvataide.
Kaikissa on kaksi pakollista kurssia ja kolme valtakunnallista syventävää kurssia.
Musiikissa ja kuvataiteessa on jommasta kummasta valittava kaksi kurssia ja toisesta yksi kurssi pakollisena.

Koulussamme on laaja tarjonta kaikissa taito- ja taideaineissa. Näissä aineissa voi myös suorittaa valtakunnallisen lukiodiplomin, josta saa myös lukiokurssin. Diplomilla voi saada lisäpisteitä haettaessa ko. alan jatko-opintoihin. Diplomit arvostellaan asteikolla 1-5 ja niistä saa erillisen todistuksen.

Kuvataide

Kuvataide

Pakolliset opinnot

KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit (2op) 1.vsk

Opintojaksolla tehdään ja tulkitaan kuvia monipuolisesti erilaisten työvälineiden ja materiaalien avulla.  Tutkitaan visuaalista kulttuuria katsomalla ja tulkitsemalla omia ja taiteen kuvia. Opiskelija ymmärtää kuvataiteen merkityksen omassa elämässään, globaalissa maailmassa ja kulttuuriperinnön uudistamisessa. Miten ilmaiset näkemyksiäsi visuaalisessa kulttuurissa?

KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt  (2op) 2.vsk

Opintojaksolla  opiskelija tutustuu rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja muotoiluun. Rakennettua ympäristöä ja esinesuunnittelua tutkitaan visuaalisuuden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Opitaan miten omilla kuvilla vaikutetaan kulttuurin kehitykseen. Mikä tekee paikasta viihtyisän, tavarasta toimivan? 

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

KU3 Osallisena mediassa  (2op)

Opintojaksolla tarkastellaan visuaalisuuden merkitystä mediakulttuurissa. Kulttuuriperintö, yhteiskunta, nykymedia ja omat kuvat ovat kurssin keskeistä sisältöä. Opintojaksolla on mahdollista tutustua valokuvaan, elokuvaan, mainontaan, graafiseen suunnitteluun, verkkoympäristöön ja sosiaaliseen mediaan. Millainen kuva vaikuttaa, koskettaa, pysäyttää? Millaista viestiä välität? 

KU4 Taiteen monet maailmat  (2op)

Opintojaksolla tarkastellaan eri aikoina ja eri ympäristöissä tehtyä kuvataidetta. Taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä tutkitaan pitkäkestoisesti oman kuvallisen ilmaisun kautta. Tutkitaan taiteen henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Miten taidehistoria vaikuttaa omaan kuvalliseen ilmaisuun? Mitä ja miten nykytaide ilmaisee ja puhuttelee?

Koulukohtaiset opinnot

KU5 Jäljennös ja muotokuva (2op)

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutkii maisemamaalauksia ja muotokuvia eri aikakausilta, harjoittelee erilaisia maalaustyylejä ja muita kuvallisen ilmaisun menetelmiä ja soveltaa taiteilijoiden tekniikoita ja oivalluksia omiin kuviinsa. Opiskelija kehittää havaintokykyään kuvan hahmottamisessa ja ymmärtää abstraktia muotokieltä ja väri-ilmaisua sekä analysoi ja tulkitsee muotokuvia. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

KU6 Arkkitehtuuri (2op)

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutkii tilan ja materiaalien merkitystä tunnelman luomisessa ja tutustuu arkkitehtuurin tyylisuuntiin, historiaan ja nykyaikaan.Jaksolla rakennetaan pienoismalli ja tehdään erilaisia muoto-, väri- ja materiaaliharjoituksia. Opiskelija ymmärtää ympäristöestetiikan vaikutuksen kulttuurin kehittämisessä, kehittää mielikuvitustaan, tilallista hahmotuskykyään ja käytännöllisyyden tajua ja tutustuu arkkitehtuurin opintoihin. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

KU7 Piirustus (2op)

Opintojaksolla tavoitteena on, että opiskelija omaksuu käsialaansa uusia vivahteita kokeilemalla erilaisia piirustustekniikoita, kehittää havaintokykyään ja kykyä erottaa mittasuhteita ja piirtää ennakkoluulottomasti, keskittyneesti ja luottavaisesti. Opiskelija ymmärtää piirustustaidon merkityksen taiteellisessa työssä sekä arvostaa piirustusta oppimisen välineenä, ilmaisuvälineenä ja taiteen lajina. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

KU8 Valokuvaus (2op)

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija havainnoi ympäristöään valppaasti ja oivaltaa kuvaamisen arvoisia asioita, sommittelee valokuvat mielenkiintoisesti ja ymmärtää valokuvauksen viestinnän ja taiteen välineenä. Opiskelija analysoi valokuvien sisältöä, tutustuu valokuvaajan ammattiin ja tutustuu valokuvaukseen keinona muistaa ja välittää kokemuksia. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Liikunta

Liikunta

Pakolliset opintojaksot

LI1 Oppiva liikkuja (2 op) 1 vsk.

Opiskelija harjaannuttaa monipuolisesti liikuntataitojaan, fyysisiä ominaisuuksiaan ja kehollista ilmaisuaan soveltaen niitä eri liikuntamuotoihin ja -ympäristöihin. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. 

LI2 Aktiivinen elämä (2op) 2 vsk.

Opintojakson tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto.

Valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot

LI3 Uudet mahdollisuudet (2op) 2/ 3 vsk.

Opintojaksossa tutustutaan monipuolisesti erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin ja uusiin lajeihin. Tavoitteena on uuden liikuntaharrastuksen löytäminen teoreettisen opiskelun vastapainoksi. Suositellaan valittavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa. Tutustutaan mm. padeliin, golfiin, keilaukseen.

LI4 Yhdessä liikkuen (2op) 1/ 2 vsk.

Opintojakson tavoitteena on edistää opiskelijaryhmän yhteistoimintaa ja aktiivista osallisuutta. Sisältönä voi olla projektiluontoinen kokonaisuus tai muu yhdessä toteutettava liikunta.  Opintojakso toteutetaan kokonaisuudessaan Suoraman liikuntahallilla  – lajein kuntosaliharjoittelu ja mailapelit.

LI5 Virkistystä liikunnasta (2op) (tarkoitettu lähinnä 1. vuoden opiskelijoille)

Opintojakson tavoitteena on edistää opiskelijan psyykkistä jaksamista, myönteistä minäkuvaa ja fyysistä toimintakykyä liikunnan avulla. Opetuksessa korostuu liikunnan ilo ja virkistys. Oppilaiden toiveiden mukaan sisältö suunnitellaan yhdessä, lajeina mm. pallopelit.

Koulukohtaiset opintojaksot

LI6 Liiku tanssien (2op) 2 vsk.

Tavoitteena oppia erilaisia salonki- ja paritansseja. Tavoitteena on myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Jakson päätteeksi Vanhojen päivänä esitetään opitut tanssikoreografiat tanssinäytöksessä. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

LI7 Terveyttä liikkuen (2op) 3 vsk.

Opintojakson tavoitteena on syventää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä tietoja ja taitoja. Jaksolla laaditaan henkilökohtainen liikuntaohjelma, jossa opiskelijalla on mahdollista suunnitella ja toteuttaa oppitunteja osin myös itsenäisesti. Liikuntateknologiaa käytetään hyväksi mahdollisuuksien mukaan. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opintojakso on mahdollista suorittaa osittain itsenäisesti. Pääpaino fyysisen toimintakyvyn edistäminen.

LI8 Lasten ja nuorten liikunnanohjaus (2op) 2/ 3 vsk.

Opintojakson tavoitteena on oppia 3-12-vuotiaiden lasten liikunnanohjauksen teorian ja käytännön perusteita.  Käytännön harjoitukset tehdään yhteistyössä päiväkotien, alakoulujen ja liikuntaseurojen kanssa. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

LI9 Kuntosaliharjoittelun ABC (2op) 2/ 3 vsk.

Opintojaksolla tutustutaan kuntosaliharjoittelun perusteisiin niin tietojen kuin taitojen osalta. Tavoitteena on, että opiskelija osaa suunnitella yksilöllisen kuntosaliohjelman. Jakso ei ole sidoksissa lukujärjestykseen ja ilmoittautuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä liikunnanopettajaan. Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä.

LI10 Liikuntatutor (2op)  2 vsk.

Liikuntatutor suunnittelee ja toteuttaa lukuvuoden aikana erilaisia liikuntatuokioita (esimerkiksi turnaukset eri lajeissa) välitunnilla ja hyppytunneilla. Toiminta voi olla myös kerhomuotoista toimintaa sekä mahdollisesti liikuntapäivien suunnittelua. Jos olet organisointikykyinen ja kykenet itsenäiseen sekä pienryhmätyöskentelyyn ja haluat kokemusta liikunnan ohjaamisesta niin ota yhteyttä liikunnanopettajiin. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu toisen vuoden opiskelijoille.

LI11 Talviliikunta (2op) (tarkoitettu 1.vuoden ja 2. vuoden opiskelijoille)

Opintojakson tavoitteena on syventää laskettelutaitoja eri välineillä ja tekniikoilla ja myös yhteistyö-ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opintojakso pyritään toteuttamaan noin viikon mittaisena leirikouluna ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä.

LI12 Elämyksiä liikkuen (2op)

Opintojakson tavoitteena on kokea uusia ja erilaisia seikkailu- ja luontoliikuntaelämyksiä. Tavoitteena on myös yhteistyö-ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen erilaisissa ryhmissä työskennellen. Sisältönä jaksolla on esimerkiksi vaellus, maastopyöräily, melonta, maastoratsastus, kalliokiipeily ja koskenlasku. Opintojakso pyritään toteuttamaan noin viikon mittaisena leirikouluna ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Musiikki

Musiikki

Pakolliset opinnot

MU1 Intro – kaikki soimaan (2op) (suoritetaan ensimmäisenä vuonna)

Opintojaksolla opiskelija syventää omaa musiikillista identiteettiään, kehittää monipuolisesti musisointitaitojaan ja rohkaistuu käyttämään musiikkia ilmaisunsa välineenä. Opiskelija oppii käyttämään musiikkiteknologiaa tarkoituksenmukaisesti ja tutustuu musiikin vaikuttavuuteen yksilön elämässä ja yhteiskunnassa. 

MU2 Syke – soiva ilmaisu (2op) (suoritetaan toisena vuotena)

Opiskelija syventää osaamistaan valitsemissaan musiikillisissa ilmaisutavoissa ja kehittää yhteismusisointitaitojaan ja taiteellista ilmaisuaan. Opintojaksolla perehdytään suomalaisiin ja opiskelijoiden omiin musiikkikulttuureihin ja analysoidaan niiden piirteitä ja merkityksiä. Opiskelijalla on mahdollisuus kokeilla uudenlaisia musiikillisen ilmaisun tapoja.  suomalaisella musiikkikentällä.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

MU3 – globaali uteliaisuus  (2op)

Opintojaksolla opiskelija hahmottaa itsensä osana globaalia musiikillista maailmaa ja suhtautuu uteliaasti itselleen uusiin musiikin lajeihin. Opintojaksolla perehdytään eri musiikkityyleihin ja -kulttuureihin monipuolisesti esimerkiksi musisoimalla ja kuuntelemalla. Opiskelija ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta ja kulttuurien välisiä kytköksiä, ja tiedostaa kulttuurien välisen vastavuoroisuuden haasteet ja mahdollisuudet. 

MU4 Demo – luovasti yhdessä (2op)

Opiskelija kehittää luovaa osaamistaan musiikillisessa tai taiteidenvälisessä prosessissa ja hahmottaa musiikin suhdetta muihin taiteenlajeihin, mediaan ja yhteiskuntaan. Keskeisinä työtapoina opintojaksolla voivat olla musiikkiprojektin toteuttaminen, omien musiikillisten ideoiden työstäminen, vierailut, luennot tai tiedon hankinta ja prosessointi.

Koulukohtaiset syventävät opinnot

MU5 Bändisoitto (2op)

Opintojakson tavoitteena on harjoitella yhtyeenä soittamista. Kerrataan ja opetellaan yleisimpien bändisoitinten perusteet ja harjoitellaan pienissä kokoonpanoissa yhteismusisointia ja musiikillisia vuorovaikutustaitoja. Oppilaat voivat halutessaan toteuttaa konsertin.

MU6 Soitinkurssi kitara/basso (2op)

Kitara- ja  bassokurssilla opetellaan kyseisten instrumenttien soittoa. Edeltäviä taitoja ei tarvitse! Jaksolla edetään olemassa olevien taitojen mukaan: aloittelijoille alkeet haltuun ja kokeneemmille soittajille haasteellisempaa soittamista. Opiskelija voi perehtyä molempiin soittimiin kurssilla tai valita toisen. Jaksolla opetellaan ainakin avosoinnut, erilaisia säestämistyylejä, riffejä ja näppäilyä. Voidaan tutustua myös nelisointuihin ja barre-sointuihin.  Bassosta opetellaan perusteet ja edistyneempien kanssa harjoitellaan myös muita tekniikoita. Opintojaksolla käydään myös soitinhuoltoa.

MU7 Soitinkurssi piano (2op)

Piano-kurssilla opetellaan vapaasäestyksen perusteet, eli kuinka oikea- ja vasen käsi toimivat yhdessä. Kitarakurssin tavoin edeltäviä taitoja ei vaadita, vaan oppiminen tapahtuu olemassa olevien taitojen mukaan. Opetellaan erilaisia komppaustyylejä, sointukäännöksiä, nelisointuja ja melodioiden soittoa. Opiskelija voi halutessaan myös tutustua eri syntetisaattoreihin ja keyboardeihin kurssilla. Tavoitteena on pystyä säestämään omalla tasollaan eri tyylisiä kappaleita.

MU8 Musateknologia (2op)

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy musiikin luomisen ja äänittämisen mahdollisuuksiin musiikkiteknologian eri keinoin. Opiskelija tutustuu tietokonepohjaisen musiikin tekemisen perusteisiin.Jaksolla opetellaan äänittämään MIDI- ja audio-ääntä tietokoneella, sekä miksaamaan äänitettyä materiaalia. Opiskelijoiden toiveiden mukaisesti äänitämme audio-äänityksenä joko kurssilaisten omaa musisointia tai koulun bändiryhmän soittoa. Opintojaksolla voi myös keskittyä DAW-ohjelmien haltuunottoon, eli musiikin tekemiseen tietokoneella MIDIä hyödyntäen.  

MU9 Nuotit haltuun (2op)

Opintojaksolla on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, jotka eivät ole opiskelleet musiikin teoriaa. Tarkoituksena on saavuttaa perustaso teoriaopinnoissa käytännön läheisesti.  Opintojaksontavoitteena on, että opiskelija ymmärtää teorian ja käytännön yhteyden.

MU10 Yhtyelaulu (2op)

Yhtyelaulussa opetellaan lauluharmonioiden laulamista ja tekemistä pienryhmissä. Edeltäviä taitoja ei tarvita. Opintojaksolla edetään oman taitotason mukaisesti. 

MU11 Kuoro (2op)

Kuorossa tutustutaan monipuolisesti äänenkäyttöön ja harjoitellaan monipuolista ohjelmistoa erilaisia koulun tilaisuuksia varten. Jakso suoritetaan osallistumalla aktiivisesti kuoron harjoituksiin ja esiintymisiin lukioaikana.

MU12 Kuoro (2op)

Mahdollisuus osallistua koko koulun sekakuoroon, mieskuoro Testostenoreihin tai naiskuoro Melodiivojen toimintaan.

MULD6 musiikin lukiodiplomi (2op)

Musiikin lukiodiplomi on opiskelijan koko lukioaikaiseen musiikin opiskeluun perustuva näyttötyö, jonka suorittamisessa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita ja arviointikriteerejä. Edellytyksenä diplomin tekemiselle on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Lukiodiplomin arvioi lukion musiikinopettajan lisäksi myös ulkopuolinen asiantuntija. Arviointi suoritetaan asteikolla 1 – 5. Lukiodiplomitodistus tulee liitteeksi lukion päästötodistukseen. Ota yhteys musiikin opettajaan.

MUSIIKKILINJA

Musiikkilinjan opinnot koostuvat valtakunnallisista opinnoista (Mu1-4), musiikkilinjalaisille suunnatuista opinnoista (Mu13-21), kahdesta kuoron opintojaksosta (Mu11 ja Mu12) sekä kolmesta vapaavalintaisesta opintojaksosta, jotka valitaan koulukohtaisista syventävistä kursseista (Mu5-10) tai opintojaksoista (Mu22-26).  Yhteensä musiikkilinjalainen suorittaa lukioaikanaan ainakin 13   musiikin kurssia ja kaksi kuorokurssia. Valinnaisia voi toki ottaa myös enemmän.

1. vuoden opintojaksot : MU1, MU2, MU13, MU15  ja  kuoro MU11

2.. vuoden opintojaksot: MU3, MU16, MU17, , MU19 ja kuuoro MU12

3. vuoden opintojaksot : MU4, MU20

Opiskelija opiskelee ensimmäisen ja toisen vuoden aikana kuusi kurssia oman ryhmänsä kanssa. Tämän lisäksi hän suorittaa  vähintään yhden itse valitsemansa opintojakson jokaisena lukuvuotena. Ne opiskelijat, jotka eivät ole aikaisemmin opiskelleet musiikin teoriaa, suorittavat MU6 opintojakson yhtenä omavalintaisista kursseista ykkösvuotena. Lisäksi opiskelija osallistuu kuoron toimintaan ykkösellä ja kakkosella säännöllisesti, kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla oman harkinnan mukaisesti. 
 

Musiikkilinjalla opiskelijalla on mahdollisuus hankkia monipuolista musiikillista osaamista; mm. kehittää soittotaitojaan, äänenkäyttöään, opetella musiikin äänittämistä ja myös olla osana suunnittelemassa monipuolisia, monitaiteellisia projekteja. Musiikkilinjan pakollisilla opintojaksoilla opiskellaan musiikkia siis erittäin monipuolisesti. Tämän lisäksi musiikkilinjan valinnaiskursseilla, joita valitaan yksi lukuvuodessa, opiskelija  pääsee syventämään taitojaan häntä erityisesti kiinnostavan musiikin osa-alueen saralla.

MUm13 Yhtyesoitto (2op)

Opintojakson tarkoitus on syventää opiskelijan yhteismusisointitaitoja. Suoritetaan yleensä ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Jakson aikana toteutetaan ensikonsertti tai muu vastaava laaja esitys. Ryhmä jaetaan pienempiin kokoonpanoihin ja suuri osa konsertin ohjelmistosta toteutetaan pienemmillä kollektiiveilla. Ohjelmistoa harjoitellaan myös itsenäisesti.   

MUm14 Yhtyelaulu I (2op)

Yhtyelaulussa keskitytään erilaisiin laulutyyleihin ja –tekniikoihin. Tutustutaan a cappella lauluun. Opiskelija oppii muodostamaan melodioille yksinkertaisia stemmoja. Kehitetään laulutekniikkaa eteenpäin ja pyritään tekemään laulamisesta helppoa hyvän tekniikan avulla. Opintojaksolla jakaudutaan pieniin lauluyhtyeisiin.

MUm15 Biisinteko (2op)

Opintojaksolla opetellaan biisin tekoa: säveltämistä, sanoittamista ja sovittamista. Opiskelijoilla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta biisin teosta. Tuotosten ohella kurssin tärkeänä tavoitteena on innostaa opiskelijoita omaan  musiikin luomiseen . Pyrimme madaltamaan kynnystä luoda itse uutta ja arvokasta. Rikomme hienouden, taiteellisuuden ja liiallisen kunnioituksen myyttiä, joka liittyy usein säveltämiseen, sovittamiseen ja sanoittamiseen.  Biisin tekeminen on vahva väline tunteiden purkamiseen ja se kuuluu kaikille. Jakson mottona on ” Paineetta biisintekoon”.

MUm16 Äänitys/Sovitus (2op)

Opintojaksolla liittyy Mu16 -kurssiin kiinteästi. Tällä  opintojaksolla Mu16-kurssilla mahdollisesti syntyvät tuotokset sovitetaan, harjoitellaan ja äänitetään levyksi. Jaksolla tutustutaan myös äänittämiseen, miksaamiseen ja musiikintuottamiseen. 

MUm17 Musaprojekti 1 (2op)

Musaprojektit 1 ja 2 muodostavat kokonaisuuden, joiden aikana voidaan tehdä isompi, monitaiteellinen projekti. Tarkoituksena on projektin esittäminen sen vaatimin keinoin.   

MUm18 Musaprojekti 2 (2op)

Musaprojektit 1 ja 2 muodostavat kokonaisuuden, joiden aikana voidaan tehdä isompi, monitaiteellinen projekti. Tarkoituksena on projektin esittäminen sen vaatimin keinoin.   

MUm19 Opintomatka (2op)

Musiikkilinjan tavoitteena on tehdä opintomatka 2.vuoden keväällä mahdollisuuksien mukaan. Matkakohde voi olla ulkomailla tai kotimaassa. Tutustutaan kohdemaan musiikkikulttuuriin.   

MUm20 Loppukonsertti (2op)

Loppukonserttiin kulminoituu musiikkilinjan kolmivuotinen taival. Tehdään yhdessä viimeinen konserttikokonaisuus! Sisältö voi koostua vuosien varrella esitetyistä kappaleista, opiskelijoiden omista kappaleista ja tietenkin uuden ohjelmiston harjoittelusta.  

MUm21 Afroamerikkalaisen populaarimusiikin historia (2op)

Gospelista Dubsteppiin! Mitä ovat proge, proto-metal, delta blues, dub, ska ja krautrock? Näihin visaisiin kysymyksiin saat vastauksen tällä opintojaksolla! Afroamerikkalaisen musiikin opinnoissa tutustutaan populaarimusiikkimme pitkään ja rönsyilevään historiaan soiton ja erityisesti musiikin kuuntelun avulla.

MU22 Musiikkiprojekti 1 (2op)

Monitaiteellinen ja –tieteellinen projekti. Voi sisältää ilmaisutaitoa, musiikkia yms. 

MU23 Musiikkiprojekti 2 (2op)

Monitaiteellinen ja –tieteellinen projekti. Voi sisältää ilmaisutaitoa, musiikkia yms.

MU24 Musiikkiprojekti 3 (2op)

Monitaiteellinen ja –tieteellinen projekti. Voi sisältää ilmaisutaitoa, musiikkia yms.

MU25 Musiikkiprojekti 4 (2op)

Monitaiteellinen ja –tieteellinen projekti. Voi sisältää ilmaisutaitoa, musiikkia yms.  

MU26 Musiikki harrastuksena 

Musiikkilinjalla on mahdollista saada opintopisteitä musiikkiopistoissa tai konservatorioissa suoritetuista soitin- ja teoriakokonaisuuksista. Näitä ovat esimerkiksi instrumenttiopintojen päättötutkinnot tai suoritetut musiikin teoria –kurssit.  

MU27 Musiikki harrastuksena   

Musiikkilinjalla on mahdollista saada opintopisteitä musiikkiopistoissa tai konservatorioissa suoritetuista soitin- ja teoriakokonaisuuksista. Näitä ovat esimerkiksi instrumenttiopintojen päättötutkinnot tai suoritetut musiikin teoria –kurssit.

MUITA

Opinto-ohjaus

Opinto-ohjaus

Pakolliset opinnot

OP1 Minä opiskelijana (2 op)  1 vsk.

Opintojaksolla keskitytään lukio-opiskelun alkuvaiheeseen, orientoitumiseen ja lukio-opintojen suorittamiseen. Jakso toteutetaan moniammatillisesti. Jatko-opintoihin liittyviä asioita painotetaan OP1 -kurssilla sen mukaan kuin ne liittyvät lukio-opintojen kannalta keskeisiin kysymyksiin. OP1-opinnot suoritettuaan opiskelijalla on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukioajalle, alustava ylioppilaskirjoitussuunnitelma ja alustava jatko-opintosuunnitelma.   

OP2 Jatko-opinnot ja työelämä  (2 op) 2 vsk. -3. vsk. hajautetusti

Opintojaksolla syvennetään ja laajennetaan tietoja jatko-opintomahdollisuuksista ja työelämästä. Opiskelija pääsee tutustumaan lukion jälkeisiin eri koulutusvaihtoehtoihin. Opiskelija saa valmiuksia tulevaisuutensa suunnitteluun.  OP2-kurssin suoritettuaan opiskelijalla on päivitetty ylioppilaskirjoitussuunnitelma ja jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Koulukohtaiset opintojaksot

OP3 Tutorointi  (2 op)  

Tutor-opintojen tavoitteena on tutustua vertaistutoroinnin  periaatteisiin, sisältöihin ja käytännön toimintatapoihin sekä suunnitella ja toteuttaa vertaistutorointiin kuuluvia toimintoja. Opintojakso toteutetaan hajautetusti ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä ja toisen opiskeluvuoden aikana. Opintojakson toteutuksessa voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisia yhteistyötahoja

OP4  Oma oppiminen haltuun (2 op)

Opintojakson tavoitteena on yleisten ja ainekohtaisten oppimis- ja opiskelutaitojen kehittäminen samalla kun opiskelija tutustuu ja tiedostaa yleisiä oppimisen lainalaisuuksia sekä henkilökohtaisia mahdollisuuksiaan, vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Opintojakso voidaan toteuttaa lähiopetuksena ryhmässä tai itsenäisesti opinto-ohjaajan kanssa sopien.

OP5 Kohti korkeakouluopintoja (1-2 op)

Opiskelija tutustuu korkeakouluopintoihin, niiden vaatimuksiin ja suoritustapoihin suorittamalla opintoja. Opiskelija saa lisätietoa soveltuvuudestaan korkeakouluopintoihin. Kyseisen korkeakoulun tarjoama opintokokonaisuus seudullisen sopimuksen mukaisesta tai muuten sovitusta korkeakoulusta.

OP6 Työelämään tutustuminen (1-2 op)  

Opiskelija tutustuu työelämään sekä siihen liittyviin asiakirjoihin ja toimintamalleihin käytännön  työelämäkokemuksen  tai oman yritystoiminnan kautta. Yksilöllisesti sovittujen dokumenttien laatiminen, esim. Työhakemus, CV, työsopimuksen asiakirjat, palkka- ja verotusasiat, työtodistus, raportti. Vähintään 30 tunnin mittainen työhön tutustuminen työpaikalla.

OP7 Lukio-opiskelijaksi (2 op) 

Opiskelija tutustuu lukio-opiskelun kannalta olennaisiin opiskeluun ja työskentelyyn liittyviin tietoihin ja taitoihin. Keskeiset sisällöt ovat ryhmäytyminen, yksilölliset ja ryhmätyöskentelytaidot, tieto- ja viestintätekninen osaaminen, opiskelutaidot sekä itsearviointitaidot. Opintojakso toteutetaan hajautetusti ensimmäisen ja toisen lukiovuoden aikana yhdessä ryhmänohjauksen ja opinto-ohjauksen kanssa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä, joka edellyttää aktiivista osallistumista opintojakson sisältöihin.

Temaattiset opinnot

Temaattiset opinnot

Lukiokoulutuksen oppimäärä voi sisältää laaja-alaista osaamista kehittäviä temaattisia opintoja. Temaattisten opintojen tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

AK1 Aktiivinen kansalaisuus

Opiskelija voi suorittaa Aktiivinen kansalaisuus –kokonaisuuden osallistumalla aktiivisesti esimerkiksi oppilaskunnan tai jonkin muun järjestön toimintaan, tai tekemällä vapaaehtoistyötä. Suoritus voi koostua myös osasuorituksista. Opiskelija laatii toiminnasta joko esitelmän, kirjallisen raportin tai muun vastaavan selvityksen.  

KO1 Kotitalous

Kotitaloudessa oppilaat harjaannuttavat tietojaan ja taitojaan arjen tilanteista selviytymiseen jo aiemmin omaksumiensa asioiden pohjalta. Oppilaat kehittävät omaa ajatteluaan konkreettisesti suunnittelemalla ja toteuttamalla ateriakokonaisuuksia yhteistyössä toisten oppilaiden kanssa. Opinnoissa painotetaan hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistäviä osa-alueita, joissa huomioiden terveellisyys, taloudellisuus sekä kansainvälisyys osana ravitsemusta.

KV1-5 Kansainvälisyys

Kansainvälisyys-opintojaksojen tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta ja antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä. Keskeisenä lähtökohtana on lukion opiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia toimia kulttuurisesti moninaistuvassa yhteiskunnassa ja kansainvälistyneessä työelämässä. Tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä pyrkien keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen.

Opinnot voi suorittaa esimerkiksi kansainvälisissä projekteissa, opiskelijavaihdoissa, työharjoitteluissa tai konferensseissa. Ne voi suorittaa myös ns. kotikansainvälisyytenä esimerkiksi toimimalla tukioppilaana lukioon tulevalle vaihto-oppilaalle tai majoittamalla lukioon tulevia ulkomaisia vieraita. Suorituksen voi myös koota monesta eri kokonaisuudesta keräämällä kansainvälisyyspassiin riittävän määrän merkintöjä.

KÄ1 Käsityö

Käsityön tavoitteena on ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan. Kurssilla kehitetään innovointi ja suunnittelutaitoja, syvennetään materiaalituntemusta ja opitaan valitsemaan tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä sekä materiaaleja itse suunniteltuun ja valmistettuun tuotteeseen. Omasta prosessista tehdään dokumentti, minkä avulla oppilas hahmottaa prosessin kokonaisvaltaisuuden paremmin. Ongelmaratkaisutilanteissa sovelletaan luontevasti eri oppiaineista saatuja tietoja parhaan lopputuloksen löytämiseksi. Kurssilla vahvistetaan oppilaan itsetuntoa onnistumisen kokemusten, virheiden sietokyvyn ja itsearviointien avulla. Opetuksessa painotetaan yrittäjähenkisyyttä ja vastuunottamista omasta prosessista. Oppilaat ohjataan työskentelemään turvallisesti eri apuvälineiden avulla ja materiaalivalinnoissa tuetaan kestävän kehityksen periaatetta.

Sisällöt Teknisessä työssä:

Jakson ajatuksena on toteuttaa omien tarpeiden pohjalta jokin laajempi työ. Esimerkiksi huonekalu tai vastaava käyttötuote. Oppilas valitsee omien tuotekriteerien pohjalta parhaiten työhön soveltuvat materiaalit.

Oppilas valmistaa tuotteen omien tarpeiden mukaan puusta, muovista, metallista tai elektroniikan komponenteista. Tehdään töitä tutuilla ja uusilla työvälineillä.
Työstä tehdään video tai portfolio, millä oppilas osoittaa ymmärtäneensä valintojensa ja ratkaisujensa merkitykset työssään.


Sisällöt Tekstiilityössä:

Jakson tavoitteena on toteuttaa omien tarpeiden pohjalta jokin laajempi työ tai töitä. Työ voi olla käyttötuote esim. vaate tai sisustustuote tai se voi olla muotoiltu moniulotteinen työ. Oppilas valitsee parhaiten työhönsä sopivat tekniikat, materiaalit ja työvälineet. Työstä tehdään video, portfolio tai muu dokumentti, millä oppilas osoittaa ymmärtäneensä valintojensa ja ratkaisujensa merkitykset työssään sekä työskentelyprosessin kulun.

URH1-8 Urheiluvalmennus

Urheiluvalmennuksen opintojaksojen tavoitteena on tukea kilpaurheilijoiden systemaattisen harjoittelun ja menestyksellisen lukio-opiskelun yhdistämistä. Opintojaksot on tarkoitettu aktiivisesti kansallisella kilpatasolla urheileville, joilla on valmentaja, valmennussuunnitelma ja kilpailuohjelma. Opintojaksot suoritetaan itsenäisesti ja arvostellaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää harjoituspäiväkirjan hyväksymistä. (oma valmentaja ja koulun vastaava opettaja). Opintojaksoja on mahdollista suorittaa korkeintaan kolme 1. ja 2. lukuvuoden aikana ja kaksi 3. lukuvuoden aikana. Yhden 2 opintopisteen suoritukseen vaaditaan vähintään 60 tunnin todistettu oman lajin harjoittelu. Ota yhteys liikunannopettajiin ja tee anomus, josta käy selville lajisi, tavoitteesi, kilpailullinen taso, harjoitus- ja kilpailusuunnitelma. Anomus on sinun ja valmentajasi allekirjoittama.

OHJ1-5 Ohjelmointi 

Ohjelmoinnin tavoitteena on oppia ohjelmoinnin ja algoritmisen ajattelun perusteet. Opiskelija tutustuu ohjelmoinnin yleisiin piirteisiin, ohjelmoinnin suunnitteluun, toteutukseen ja dokumentointiin, hyviin ohjelmointitapoihin sekä ohjelmoinnin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin.  

Opintojaksot voi sijoittaa itse opiskellen lukioajalle sopivaan kohtaan. Jaksoja voi suorittaa 1 – 5 kappaletta verkossa opiskellen. Kurssit suoritetaan MOOCissa.

Lisätietoja opinto-ohjaajaltasi

Kuva on koristekuva. Päivi-opo piirroskuvana.

Päivi Poutiainen

Opinto-ohjaaja

Kuva on koristekuva. Kuvassa vararehtori Ismo Tahvanainen piirroskuvana.

Ismo Tahvanainen

Opinto-ohjaaja, vararehtori

Linkki sivustolle: https://ohjelmointi-24.mooc.fi/

Kuva on koristekuva. Läppäri kuvassa.

OHJ 1 Ohjelmointi 1 (2 op) 

  • peruskäsitteistä muuttujat, ehtolauseet, toistolauseet, ohjelman suoritusjärjestys, loogiset operaatiot ja ja tai.  
  • vuokaavioiden idea ja piirto, toistolause, metodi, parametri ja kutsupino. 
  • merkkijono, lista, while-toistolause, indeksimuuttujat, for-each-toistolause

OHJ 2 Ohjelmointi 2 (2 op)  

  • olio, konstruktori, olion metodit, luokka, static-määreellä ja ilman static-määrettä olevien metodien ero, alkeis- ja viittaustyyppiset muuttujat 
  • tiedosto, hajautustaulu 
  • ohjelman pilkkominen osiin, algoritmi, testit 

OHJ 3 Ohjelmointi 3 (2 op) 

  • oliot ja rajapinnat 
  • luokkakaaviot, pakkaus, perintähierarkia, Import-lause 
  • säännöllinen lauseke, lueteltu tyyppi ja iteraattori 
  • periytyvät luokat, abstraktit luokat, arvojen virta, lambda-lauseke 
  • tiedon kirjoittaminen tiedostoon ohjelmallisesti 

OHJ 4 Ohjelmointi 4 (2 op) 

  • geneeriset tyyppiparametrit 
  • yksi- ja useampiulotteiset taulukot 
  • järjestämis- ja hakualgoritmit 
  • ArrayList ja HashMap 
  • satunnaisluvut 
  • käyttöliittymän luonti ja toimintoja 

OHJ 5 Ohjelmointi 5 (2 op)

  • kaaviot, kuvat ja äänitiedostot 
  • oman ohjelman luonti 
  • simulaatiot 
  • kirjastojen käyttö 
  • yksikkötesti ja testikattavuus
Muualla suoritetut opinnot

Muut opinnot

Koulussamme hyväksi luetaan muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Ota näissä asioissa yhteys opinto-ohjaajaan.

Kuva on koristekuva. Päivi-opo piirroskuvana.

Päivi Poutiainen

Opinto-ohjaaja

Kuva on koristekuva. Kuvassa vararehtori Ismo Tahvanainen piirroskuvana.

Ismo Tahvanainen

Opinto-ohjaaja, vararehtori